Kyllähän se pidemmän päälle pistää vituttamaan, ettei ihmiset jaksa sen vertaa kunnioittaa oman elämänsä tärkeyttä, että pitäisivät huolta ensisijaisesti siitä, kuin toisten omasta.
Toki, kyllähän se nyt nostattaa itseluottamusta oikein perkeleen korkealle, jos jaksetaan huolehtia esim. minun asioistani jopa niin paljon, että muusta ei enää osata puhua.
Että minä olen sen tietyn kaveriporukan / piirin / tiettyjen ihmisten ainut puheenaihe, onhan se nyt niin hienoa, et melkein kuulkaas tulee tippa linssiin.
Anyway, mietin vain, että kun itse en ole koskaan kokenut sellaista, että toisen elämä kiinnostaisi siinä määrin, että se olisi viimeinen asia mitä ajattelen mennessäni nukkumaan (lukuunottamassa tietysti tilanteita, joissa oma läheinen voi huonosti yms) niin mikä siinä fiiliksessä on niin hienoa?
Onko se sitten niin mukava yrittää piilotella omia ongelmiaan tuomalla esiin toisten "ongelmat"? Katsokaas kun sen minkä taakseen jättää, edestään löytää.
Haluaisin vielä muistuttaa, että minähän tässä omaa elämääni elän ja olen siinä paras mahdollinen. En minä kovin mielelläni tahtoisi, että joku toinen yrittää ottaa asioitani käsittelyyn (mahd. myös ah-niin-ihanan negatiiviseen sävyyn) koska tiedän pystyväni käsittelemään omat asiani yksin, ihan ilman ulkopuolisten henkilöiden peukalointiyrityksiä :))
Mutta vielä muistuttaisin, että ei minua pysty ajamaan alaskaan tuollaisilla puheilla ja pohdinnoilla, ehei.
Kyllähän minä silti edelleen tiedän tasan ja tarkkaan sen, mitä oma rakas elämäkultani sisältää ja olen selvillä mihin päin lähiaikoina olen kulkeutumassa ja miten ratkaisen OMAT ongelmani.
Huom. minun ongelmat (mikäli te asiani haluatte ongelmiksi luokitella), ei teidän.
Eihän minuakaan teidän elämänne kiinnosta. Enhän minäkään pohdi teidän puolesta negatiiviseen sävyyn teidän ratkaisujanne tai elämäntapojanne.
Vaan joskos lopettaisin tämän "pohjattoman" avautumisen ko. asiasta.
Eipä teidän silmät tätä kuitenkaan tavoita.
Tein tämän lähinnä vain omaksi ilokseni! :))
Mutta joo.
Menen tästä laittamaan nyt elämässäni sellaista osiota kuin koulunkäynti takaisin mallilleen ja lähden lueskelemaan tentteihin.
Muistakaa lukea minua paremmin, ni pääsette koettamaan taas niskani päälle kiipeämistä.
Ps. Sori jos se sattuu, kun tiputtelen teidät sieltä yksitellen alas :)))