Kaupan kassaneiti katsoo pitkään kun 17-vuotias nuori läimäisee porsaan ulkofileen hihnalle ja rupeaa kaivelemaan lompakkoaan esiin. Paino 600 grammaa ja hinta 9.65 euroa. Paljolta se tuntuu, mutta toisaalta siitä riittää syömistä ainakin pariksi päiväksi. Paljonko se mäkin Big Mac ateria onkaan? 6 euroa ja sen syötyään nälkä yllättää jo muutaman tunnin kuluttua. Eikö sitten olisi järkevämpää ostaa ruoka-aineet kaupasta ja tehdä ateria itse hampurilaisravintolassa jonottamisen taikka pizza-taksiin soittamisen sijaan? Loppupeleissä halvemmalla kuitenkin pääsee eikä aterian valmistamiseenkaan kovin kauan aikaa lopulta kulu. Jos käyttää puolivalmisteita esim. vain lämmittämistä vaativia pastakastikkeita, on lopputulos taattu vajaassa kymmenessä minuutissa. Mikä sitten vetää porukkaa mäkkiin syömään kovissa rasvoissa uppopaistettuja ranskalaisia ja hampurilaisia?
Helppoahan se on: kävellään kassalle, maksetaan ostos, kannetaan se pöytään ja syödään. Makukaan ei ole erityisen huono, ravintoarvot puolestaan järkyttävät. Parempaan suuntaan ollaan menty ja tullaan menemään jatkuvien terveyspaineiden kasvaessa, mutta silti ei hampparit itse laitettua ruokaa voita. Jotta ruuanlaitosta voisi nauttia täysin rinnoin pitää siihen kuitenkin olla jonkinlaista intohimoa. Pakolla vääntäminen ei ikinä tunnu mukavalta eikä sen pidäkään. Köksän tunnit koulussa tarjoavat harvemmin miellyttävää ruuanlaittokokemusta suurten ryhmäkokojen ja pienten keittiöiden takia. Muutenkin koulussa ruuan laittaminen saattaa tuntua melko tylsältä varsinkin jos "suomalaiset perinneruuat kautta aikojen" eivät pahemmin kiinnosta. Kannattaakin kotioloissa tutustua erilaisiin ruokakulttuureihin kun kerran siihen tarjoutuu erittäin helppo tilaisuus netin avulla. Miljoonat ruokaohjeet ovat vain muutaman hiiren painalluksen päässä. Yksinkertaisimpia ruokia on helppo ja mukava tehdä itselleen lounaaksi tai välipalaksi.
Usein myös ruuanlaittoa kartetaan, koska raaka-aineiden ostamista pidetään kalliina ja lampaan kruunukyljyksien kanssa tulee helposti leimatuksi porvariksi kaupan kassalla. Yläasteen taloustiedon oppimäärällä voi kuitenkin päätellä, että valmisruoka tulee ravintoloista ostettuna aina kalliimmaksi. Kaupasta toki saa makaroonilaatikkoa kahdella eurolla, mihin harvoin kotona pystyy, mutta onko sitä sitten niin mukava syödä joka päivä? Monella opiskelijalla ei luultavasti ole varaa päivittäisiin kotimaisiin luomutomaatteihin ja kotona asuvat ovat paljolti vanhempien ruokahuollon varassa. Kun pappa ei enää betaalaa olen kyllä itse valmis siirtämään hieman rahaa jumalattoman kokoisista baarikuluista päivittäisen ruuan ostamiseen saadakseni vähän vaihtelua Atrian makarooni -ja maksalaatikolle. Eivät liha, kala ja kasvikset loppujen lopuksi kaupasta ostettuina kovinkaan kalliita ole.
Vaikka ruuanlaitto ei olisikaan herkkua ja tuntuisi siltä kuin pystyisi polttamaan vedenkin pohjaan, ei kotiruuan tekemistä kannata täysin unohtaa. Pienimuotoisen kynttiläillallisenkin järjestäminen tyttö/poikaystävälle tai kavereille on aina mukava kokemus. Arkiruuan ei tarvitse eikä pidäkkään olla gourmeeta eikä sen valmistaminen ole vaikeata. Kannattaa vain olla avoimena kaikelle uudelle ja yrittää pitää taidoista parhainta yllä edes jonkin tasoisena. Ei tarvitse olla huippukokki valmistaakseen päivittäisen aterian itselleen ja muille.
