Kuka mä oon
mistä mä tuun
minne mä meen?
Ja vaikka mä tiedänki tien ja minne se vie,
niin silti en tiedä mitä mä täällä teen
Sut mä tunnen tai ainakin luulen niin
Ja vaikka mä kuulen kun huudat mun perään,
niin juoksen silti itteni eksyksiin.
Kyllä mä hymyilen ja nauran.
Mut se mitä ne ei nää,
et jo liian kauan mun ainoot ystävät on ollu nää neljä seinää
Edessä tyhjää, ympäröi loputon avaruus
et oo jättäny meistä yhtään, haluut et kotiin takas tuun
Vaikka kylmä tuuli puhaltaa ja pimeys peittää maan, väsymättä Isä etsii kadonnutta lastaan.
Silmät täynnä kyyneleitä kutsuu luokseen palaamaan
Jos vain tulet kotiin, tielle Hän sua juoksee vastaan
Keskellä ihmisvilinää
tyhjä katse ei oo kiinnittyny mihinkään.
Kukaan ei sua nää. Miten pystyis näyttäytymään?
Oot tehny ratkasun uskosta, mut hylänny sen
kun se ei muka sua nosta?
Etit ja haluat löytää todellista rakkautta. Niin lähellä vastausta
Kiertäny paljon,
mut sä oot tullu takas.
Kaikkine vikoine
synteines
oot yhä rakas.
Hän etsii sut,
löytää sut ja
luokses pysähtyy!
Jeesus välittää
Hän tuntee sut ja hyväksyy!
Ymmärtää sua täysin,
tietää miltä tuntuu olla hylätty
Hän juoksee vastaan, vaikka pimeys peittää maan.
Hän juoksee vastaan, vaikka tuuli puhaltaa.
Jos kutsuun vastaat; läpi synkimmän yön Hän juoksee vastaan.