IRC-Galleria

LOVE is MENTHOL suicide

se tunne ku on melkee kaikki sormet paskana

pelasta meidät pelasta maailma/
sinä joka loit tämän maailman/
pelasta meidät pelasta maailma/
pyyhi kaikke syntimme pois/
kuule meidän huudot/
muuten en jaksais kelaa juttui/
monet tunteet on tuttui/
monesti muutin meiltäni/
ja kielsin tosi asiat/
monesti en kelannu mitä tein/
en osaa päättää mitä teen/
haluaisin olla iloine/
ja nauraa mut en oo/
miten pystyn olla taas iloinen/
silloin ku on kaikki hyvin/
nii alan angstaa /
en vastaa kännyy/
pidän kaikki huolet sisälläni/
nuolen haavojani umpee/
kuinka monta kertaa sydän on vuotanu verta/
sellasta tää elämä on/
en kerro mis meen tai mitä teen/
monta kertaa oon joutunu pettyy pahasti/mut siitä monta kertaa ehtyy/ja monta kertaa oon sanonu et pärjään kyl/mut silti en jaksais kantaa taakkaa mitä mul on määrättY/oon mokaillu pahasti/ja on sen jälkee ahistanu

miten selviin tästä kaikesta yksin/
mul ois kysymys/
mut en kysy sitä koskaan/
tunteen tuskaa ku näit riimei rustan/
miten nii on kustapääs/


kaivan röökii taskust/
ja astun ulos ovesta/
en tiiä pitäskö lopettaa/
vai ei/
hei hei/
ei voi tietäää/
millo loppu tulee/
uudestaa kelaan/
juttui ja tuttui tunteit/
mitkä joskus oli uusii/
nyt ei enää oo mahdolisuuksii/
en tiiä mitä tulee vastaa/
nastalaudas ajan/
jumala auta/
mua hautaa kaikki surut/
ja tuskat/
joskus ku masensi nii/
vedin ranteet auki/
ja nautin siit/
jälkee päi ny kaduttaa

haluun ollaa sunkaa en kenenkään muunkaa

-.-

Jotenki mun ajatukset kulkee aina sun kautta
vaik sä olet ostoskeskus ja mä vaan kyläkauppa
olet silti muistoissani todellista varautta
en vain muistanu sydämeni haurautta
kun suhun rakastuin sain sen tuntee pahimman kantaa
jos saisin sut en tarvis muuta rikkautta kultaa
tiedän etten ole täydellinen myönnän sen
paikasta sydämestäs olisin antanut kaikkeuden
uhrannut minuuden
puolesta rakkauden
ilman sua olen kaikkien keskellä yksinäinen
olen kirjoittanut sulle tuhat biisii kultaa
olen halunnut vaihtaa kaiken tunteisiisi kulta
ja mä tiedän etten saa sua lähelleni
ja kai se on ihan oikein itselleni
mä pelkään että se on oikein itselleni

Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jaksamaan
Sinä vain, yksin pystyt mulle voimaa antamaan
Sinä vain, joka kerran rakkauden sait syttymään
Sinä vain, olet aina ainoain

huomasin et tunteeni ei ollu hävinnytkään
esitin kylmää mut ei siitä mitään tullu
vastustaa tunteit mut ei ne sitä kuullu
vaan rakastuin suhun vaan lisää taas
ihmettelin paljon rakkaut muhun mahtuukaan
mä olen vain metsä kun sä olet jo puu
kaikkien joukosta taas haluaisin vain sinuu
mutta tiedän että niin ei tule käymään
miksi ihmeessä sä teet taas mulle tämän
mä haluaisin olla kylmä niinkuin moni muu
ei ikinä voisi mikään sattuu
kuinka helppo silloin elämä olisikaan
ei kukaan koskaan voisi mua satuttaa

ei menneil oo välii näin kävi silti on pakko jatkaa matkaa vaikka joskus tuntuu pahalt ja ahistaa älä jää miettii menneit ne vaa tuo ahistusta lisää silloi niist ei ainkaa pysty päästää irti elämä jatkuu jatka matkaa eteepäi aika unohtaa menneit aika sanoo menneil hyvästi en jaksa miettii ees mitä on tullu tehtyy menneit aikona,vaikka välil tuntuu pahalt joskus ahistaa ja tekee mieli lopettaa elämä nää viikot on ollu taas ahistusta täynä ne sanoo "kyl se siitä"
nii mitä tästä tulee sisält rikki mut ulkoo ehjä rankka todilisuus yritän raivaa tietä eteenpäi ja yritän kulkee pää suoras eteenpäi hoen itellini et "sä pystyt parempaa" välil on päivii jolloi millää ei oo välii

Matka jatkuu, en pysähtyä saata/
Mä tahdon vielä paljon kokemuksii saada/
Ajat muuttuu, kello tikittää/
Aika mun ohitseni vilistää/

Pistän joka hetken talteen/
Kunnes mun arkkuni aukee/
Annan kyyneleen poskeni taas kastella /
Vielä ei oo aika mun arkkua maahan laskea/

en jaksais ajatella asioita täl hetkel