Hakkani kanssa viettämäni elämä
ei vienyt minua eteenpäin,
vaan pikemminkin lukitsi minut
kehoni sisälle.
En avaudu koskaan,
vaikka haluaisinkin.
En hyväksy rakkautta,
vaikka kaipuuni onkin suuri.
Olen vain yksi säälittävä
ihmisraunio muiden samanlaisten joukossa.
Joukossa joka ei avaa verhoja,
vaan viinipullon.
Ajatteleminen on pahasta!
Se tekee vain kipeää!
Se SATTUU!
SE EI VIE ETEENPÄIN!
SE, VITTU, TAPPAA!
- Kalle Jalonen 2010
Uusimmat blogimerkinnät
- Rakkauden kaipuu 13.12.
- Kevät 18.05.
- Joulu - osa 2, pieni sananen rakkaudesta 22.12.
- Joulu - osa 1 22.12.
- Viinipullokansan edustaja 05.05.
- http://www.rakkausrunot.fi/runoilija.php?run... 23.07.
- Ajan poika 23.07.
- Uuden Ajan auringonnousu 15.07.
- KOMMARIT ONGELMISSA HAKAtaaN 30.05.
- Syntisen iltarukous 09.05.