tässä on nyt ollu kaikenlaista äksöniä sen jälkee, ku puhelimen herätys alko viikko sitte torstaina pirisemää aamuviideltä merkiks reissuun lähöstä.
olin siis viime viikolla sallassa, josta arvoin maanantaiks tieni takas stadiin vain tunteja ennen vuoden vaihtumista (siitä hiukkasen lisää myöhempänä). lapissa ajelin pohjoisnavan tehokkaimmalla moottorikelkalla aluks kuusamon kylpylän kautta sallaan. välillä kaasuttelin porojen yli rovaniemelle, jossa ryystin kahvia kauppayhtiö-nimisessä kofeiinijuottolassa. kyseessä lienee viilein kahvila, missä tää poika on kuunaan käynyt. pääosin rälläsin kelkalla kuitenki sallatunturin kupeessa, siellä mä viihdyin. siinä vaa neljän tuulen hattu hulmus ja rokki soi vitun kovaa taustalla, ku fiilistelin paikallista elämänmenoa ja itärajan tuntuman jylhiä maisemia.
ihan yksin en sentää kehannu huristella, en niillä leveysasteilla ja pakkasilla. oli mulla yks hemaiseva paikallinen matkaopas, joka oli nii kiva et otin hänet mukaan tänne etelään uutta vuotta viettelee. käytii senaatintorilla kattelee pintandwefallia, iiti soitti hyvi. mimmien jälkee lavalle nousseet seminaarisenjasen mieslaulajat ei vakuuttanu, joten lähettii menee. senaatilla paukkuneet ilotulitteet vielä meni, mut rautatieaseman räiskintä alko pommituksineen muistuttaa jo baghdadia. oli pakko tetsaa, ettei saanu rakettia suuhun niinku joku höppänä.
nonii, siinä sananen viime viikosta ja uuveesta. mitäs muuta? nooo, tällä viikolla oon leikkiny kotia. sain kunniatehtäväkseni vartioida koralliriutoilla pulikoivan kummitätini ja hänen perheensä muhkeaa puljua. siellä sitä on sitte tää viikko elosteltu. väännetty ruokaa, katottu leffoja, tyhjennelty postilaatikkoa ja juotu kaljaa. niinku eilen. piirreltii juhon kans aamuseitsemää saakka sarjakuvia (!) ja kumottii siinä sivussa litrakaupalla carlsbergiä. tuli hienoja sarjiksia - ja huono olo tälle päivälle.
muuten, matka pohjoseen ja takasin tarjos junan ikkunasta hyvän läpileikkuun suomesta. perseen puutumisen lisäks akkunasta näki myös että tää on loppujen lopuks aika iso ja luonnoltaan rikas maa. lapin rento meininki ja kaikki muukin sinne liittyvä kiva oheistoiminta (heh) teki nii lähtemättömän vaikutuksen et taidanpa mennä käymää uudestaanki. vaikka ompi kylymä ja korvia paleltaapi!
teki myös hyvää olla melkein viikko ilman konetta. ainoo vaa et nyt oon iha turisti näppiksen kanssa, painan koko ajan a:n sijaa caps lockia enkä osaa oikee jäsennellä kirjotuksiakaa. tääki on harvinaisen paskaa tekstiä, mut tulipaha tallennettua kuulumiset. heh.