IRC-Galleria

viikonloppu käynnisty perjantaina varsinaisella hullunmyllyllä. menin duunii vasta kolmeks, mut siitä huolimatta täyty jo herätä hyvissä ajoin väsäämää metropolianin viimestä ennakkotehtävää. kyseessä oli kuvaushommeli, ja teemana syrjäytyny nuoriso pohjautuen johonkin vitun tylsään vuoden ´91 tutkielmaan.
koska sisko lainas edellispäivänä mun digikameraa, jouduin hakemaan sen emmin etu-töölön luukusta. vedin adidaksen rotsin niskaan, koppasin kameran kainaloo ja lähin talsimaan aurinkoisille kaduille.

ensimmäiset uhrit oli pari tennarin edustalla päivystänyttä jäppää. ne istuskeli siinä jollain korokkeella, veti röökiä ja joi kaljaa. sain sälleistä hyvän otoksen: menin kyykkyyn ja asetin kameran ihan asfaltin pintaa. räpsäsin vastavaloo kuvan, jossa jätkät ghettoilee ku harlemissa ikää. tuli aika makee.

seuraavaks bongasin ihan randomin anime-pörriäisen. mimmi oli ehkä just ja just täysi-ikänen, ja ihan jostai manga-sarjiksesta revityn näkönen. pyysin sitä marssimaan kelaan, jonka vuoronumerokoneen vieressä aloin tykittää sarjakuvausta. siitäkää räpsäyksestä ei loppujen lopuks tullu yhtää hullumpi, vaikka se animaattori oliki iha lyhty yössä ja joutu painamaan vuoronumeroa varmaan seitsemän kertaa, ennenku olin tyytyväinen.

lopuks huristelin metrolla sörkkään, jossa venasin puol tuntia sopivan näköstä ulkomaalaistaustaista nuorta miestä. ja kun tarpeeks edustava neekerpoika lopulta löyty, pistin sen kävelemää ylös rajun näkösiä portaita. kuvasta tuli erittäin urbaani ja suorastaa katupölyn katkuinen, kaikenkaikkiaa iha törkeenkova suoritus.

viimeset pari tuntia ennen deadlinen umpeutumista oli varmasti tän viikon hektisimmät. kuvien koneella roplauksen jälkee jouduin lähettää ne sähköpostilla duunii, josta yritin tapella ne ulos tulostimesta. vitunmoisen väännön jälkee onnistuinki siinä, mut sitte oliki jo kiire juosta hakutoimistolle. pingoin iha älytöntä ravia kampi ostarilta aina bulevardin eteläpäätyy saakka, melkein sinne satamaa asti. sitte heitin kirjekuoren hassun näköselle tädille ja lähin takasi keskustaa. pulssi meinas mennä jo överiks ja hiki vaa virtas, mut ehdin ku ihmeen kaupalla bussii ja (melkein) ajoissa töihi.

illalla juho palkitsi mun ahkeruuden tarjoomalla safkat bambu-centerissä. ja mä palkitsin sen ystävällisyyden ostamalla sille sen jälkee kaljan.