ja mustaks muutuin. tukalle nimittäin.
ei helkkari! joulu tulee ja pääskyset on jo hyvän aikaa rakentaneet pesää mun takapiiskaan. semmonen peli ei vetele!
olin niin vihanen mun surkeelle hiuspehkolle, että aloin jo takomaan nyrkillä pääkoppaa. voi jukranputi ja himputti soikooooooon!
niinpä marssin tänään parturiin etelä-korealaisen rajavartijan tarmokkuudella. sanoin sille mimmille, että nyt on vihonviimeinen tilaisuus estää katastrofia syntymästä. että pistäs nyt äkkiä vähän niks naks, niin alkaa homma taas toimia!
. . .
sitten kuului *niks, naks*.
. . .
NONIIN, nyt näytän taas ihmiseltä. hiukset on aika lyhyet, mutta päälle on jätetty sen verran pituutta että siitä voi vähän pöyhiä. siis jos tukka on vähän sähköistyny pipon pitämisen jälkeen. muuten ne sojottaa vaan.
ja takapiiska, it ain't dead! karmee siivu siitä lurjuksesta lähti, mutta hävytön nysä kytee edelleen. siellä se vaanii, niskassa, hävyttömässä tähtäimessään tulevat kuukaudet & upcoming centimetres.
:S :S :S