IRC-Galleria

tyttöystävä oli kovin kiltti ottaessaan minut mukaansa helsinkiin katsomaan uuden jadesoturi -elokuvan ensi-iltaa, johon voitti liput täälä galleriassa.
päivä oli ihan mukava, kun ensin kierreltiin siinä keskustassa (kummankaan ei pitäny ostaa mitään mut molemmat osti vahingos farkut!) ja sitten neljäks hiippailtiin maxim teatterille. en ollu ennen käynykään siellä, mutta hyvä että nyt sekin on tullut nähtyä: villi huhu (lue:katja) kertoi että se saattaisi olla yks suomen vanhimmista leffateattereista.... ja sen oli kyllä olonenkin kun eivät edes karkkia myyneet! surkeeta.
anyways, näytäntö alkoi sillä että gallerian ylläpitäjät spiikkaili stagella mikkiin ja mainosti galleriaa. sitten alko ite elokuva.
jos elokuva pitäis arvostella pelkästään sen perusteella, miltä se näytti, täytyisi sille antaa täysi kymppi. varsinkin kun ottaa huomioon, että kyse on kotimaisesta elokvasta. metin monta kertaa leffan aikana, että voiko tää oikeesti olla suomalaisten tekemä. huhhuh. todella kaunista katseltavaa, ja ihan jotain ennenäkemätöntä kotimaisen elokuvan saralla. jälleen on otettu uusi harppaus eteenpäin. hyvä suomi!
valitettvasti leffan sisältö ei ihan yltänyt upean ulkokuoren tasolle. sinänsä mukiinmenevään juoneen oli yritetty änkeä sinivalkoisia elementtejä, mutta kaikkinensa kokonaisuus jäi vain kiinalaisen mestarituotannon häilyväksi varjoksi. tekijät ovat selvästikin katsoneet tarkkaan sellaiset elokuvat kuin hero, lentävien tikarien talo ja hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme.
tyhmää tahi ei, olisin kaivannut jatkuvan kauneuden, rakkauden ja kyynelten tilalle enemmän raakaa hongkong meininkiä. lopputulos ei tällaisenaan ole missään nimessä huono, mutta kunnon kotimaiselle kung-fu äksönille on edelleen olemassa tilaus!
kannattaa kuitenkin käydä katsomassa, ehdottomasti. jo suomalaisnäyttelijöiden kiinan puhuminen itsessään on näkemisen arvoinen suoritus!

ps. matkat eestaas taittuivat todella nopeasti uuden oikoradan ansiosta. kerrankin valtio on tehnyt järkevän investoinnin.