IRC-Galleria

olin aika äimän käkenä kuullessani ensi kertaa the crashia. musiikki oli perhanan hyvää, mutta suurin hämmästys liittyi bändin suomalaisuuteen - tämäkö iloinen orkesteri turusta? kuulosti pikemminkin liverpoolilaiselta. jäpät näyttikin ihan briteiltä valkoisine kauluspaitoineen ja ohuine kravatteineen. ja onhan teemun hiukset vieläkin pop.

siskoni on ihan kauhea the crash -fani, ja olen positiivisesti saanut altistua crashailyyn hänen kauttaan. 'laura nappas mun simmun' ja muut ikivihreät hitit on iskostuneet erittäin kiitettävästi tämän pojan päähän. rokrok! ja niinhän siinä sitten kävi, että yleisen diggailun jälkipyykkinä huomasin itsekin olevani bändin fani.

parisen vuotta olen the crashia tykitellyt, mutta vasta eilen sain nähdä bändin livenä.

paikkana tampereen yo-talo, meininki huipussaan. erittäin hyvä livesetti kaikin puolin, biisit kuulostivat siltä miltä pitääkin ja hurmos täytti salin. eilinen oli hyvä osoitus siitä, ettei loistavan musiikin tekemiseen montaa kundia tarvita.