IRC-Galleria

mitäs tapahtu toissapäivänä? hä!

oh man...

töiden jälkee oli vähä nuutunu olo. siks rimpautin pulkkiselle joka oli tapansa mukaa sairaan nälkänen. niinpä fiilis parani samantien ku päästii intialaisee safkaa, kanariisihässäkkää jne. eksoottista vääntöö ja semmosta.

ruoan jälkee lähettii mun kämpille. matkalla nhl-studioo poikettii kookaupassa, josta mukaa lähti 'pari' kaljaa. sitte alko pelit pyörii ja naapurin mummo sai taas hakata kepillä seinään ku me ulvottii hyeenojen lailla.

yhtäkkiä pulkkisen silmät kirkastu ja laajeni ku supernova: se äkkäs hyllystä mun jägermaister-pullon! oh man se oli sit pakko korkkaa ja ennenku huomattiinkaa, oltii ajauduttu sekä virtuaalisesti että henkisesti melkoseen paitsioon. se fakin vihree pullo meni tyhjäks hujauksessa ja oli pakko lähtee konttaa baarii.

rojalen parketilla hiki lens. ne on aina hauskoja muistikuvia kun arpoo jossain neonvalojen välkkeessä ja taustalla kiljuu kelly rowland ja muut hyväpeppuset pop-tähdet. sitte taas jotai älämölöä ja onki jo änkyttämässä lisää juomaa tiskiltä. heh.

hmm, yhessä vaiheessa tuli vähän sellane pahaenteinen aavistus.. en kai mä vaan menny aamuks duunii? voi paska. yritin tarkentaa eri suuntii sojottavia pupillejani kännykän digitaalisee kelloo. muistan vieläki, aika näytti 03:16.

aamulla heräsin yllättävän virkeenä. kainalot ja suu tosin hais pahalle, mut ne sain pestyä. sitte mielee hiipi hatara kuva illasta ja hyvästä idiksestäni juosta yhen kotikadulleni parkkeeratun volvon yli. ehdin jo hetken toivoa sen olleen vaa joku känninen uni, mut matkalla töihin näin oman kengänjälkeni sen ruotsalaiskaaran katolla. :S

ps. vänkä biisi, eiksje? check this out:
http://www.youtube.com/watch?v=LPzaqM7xJS4

olipa kerran nuori kolli joka meni kesken duuniviikkoa hävyttömän myöhään nukkumaan. siitä seurauksena samainen uivelo oli seuraavana päivänä töissä surkea zombie. vireystaso oli suunnilleen sama kuin verestävää liharuokaa himoavalla sumopainijalla salaattipöydän äärellä.

mutta onneksi päivä on leppoisa. ei tarvitse stressata, vaan voi pelata vaikka jetmania facebookissa. siinä muuten vasta koukuttava peli, kertakaikkiaan.

ennätykseni on 1215. kyseinen lukema on ollut voimassa marraskuun alusta, ja muistan edelleen elävästi sen päivän, kun tähänastiset ennätyslukemat räjähtivät ruutuun. olin ystäväni luona turussa, ja leikin läppärilläni tylsän sunnuntaipäivän kuluksi. pelasin rennosti. ruudulla rakettireppuinen hemmo eksyi yhä syvemmälle pikseliluolaston syövereihin. tuli sellainen tunne, että kohta voi ropista kovat pisteet. kun kosahdus sitten kuului ja rocket-dude räjähti tuusan nuuskaksi, pettymys oli valtava. vitutus vaihtui kuitenkin riemuun, kun tuo maaginen 1215 tallentui uudeksi ennätykseksi.

nyt mietin, kuinka saisin rikottua kuukausia vanhan recordin. voisiko tämä olla oikea päivä siihen? ehkä. nytkin olo on rento, ja vaikka eletäänkin keskellä hektistä viikkoa, pelailen kuin sunnuntaina konsanaan.

pääsen jatkuvasti 500 pojon paremmalle puolelle, mutta sitten posahtaa. en kuitenkaan ole siitä moksiskaan, vaan jatkan hyvällä fiiliksellä. pidän ruudulla vierivää luolastoa haasteena, taustalla kuuluvaa rakettisuhinaa rauhoittavana.

taas mennään pitkälle, mutta sitten teen virhearvioinnin ja digitaaliselta huimapäältä on jälleen henki pois.

jotta tulos olisi mahdollisimman hyvä, on löydettävä oikea pelitapa. itse lentelyhän on suorastaan naurettavan helppoa: hiirellä klikkaamalla jetman (tai -nainen, miten vaan) menee ylöspäin, irti päästämällä alas. oma tyylini pelata on lennättää sankariani aina ruudun yläreunassa, koska alas pääsee nopeammin kuin ylös. katseeni pidän useimmiten pelihahmossa, en pelinäkymän oikeassa laidassa, josta luolasto tulee vastaan. onkohan se järkevin tapa pelata? pitäisikö sittenkin keskittyä vastaantuleviin seinämiin kuin keskellä ruutua leijailevaan hahmoon? entä kannattaako korkeutta klikkailla jatkuvasti pieninä sarjapainalluksina vai suosia mielummin pidempiä liitoja?

yksi asia on ainakin varma. pelin aikana ei milloinkaan - siis milloinkaan - ole varaa jäädä epäröimään. jos vastaan tulee keskellä ruutua sojottava seinä, siitä on mentävä heti yli tai ali. ihan heti. ei niin, että "menisikös tässä nyt mielummin alitse, vai onko ylhäällä sittenkin enemmän tilaa?", ei missäään nimessä. sellainen typerä arpominen koituu aivan varmasti kuolemaksi. kuten jääkiekossa, myös jetmanissa noutaja tulee välittömästi jos jää yhtään empimään.

päätän vaihtaa hahmoa. jetman onkin nyt jetgirl, ja heti tulee kova tulos: 913. seuraavallakin kerralla pääsen pitkälle, mutta painan erehdyksissäni hiiren oikeaa nappia. sen seurauksena pelin päälle ilmestyy valikko, jossa tarjotaan lisäinfoa flash playeristä. samanaikaisesti rakettimimmi räjähtää luolan seinään. perkele.

pelaan lisää. rakettitytön suoritukset huononevat kerta toisensa jälkeen. mimmihän on ihan paska pelihahmo! saan syyttää vain ja ainoastaan itseäni, että menin tekemään näin huonon hahmovalinnan.

palaan jetmaniin - ikivihreään sankariin, jolla ennätyksenikin on tehty. näin onnistun ihan varmasti yltämään kaikkien aikojen kovimpaan suoritukseen. ja se se vasta tuleekin olemaan mahtava uroteko, kerrassaan veretseisauttava taidonnäyte rakettirepulla lentämisen professuurista. uusi, huima ennätys tulee tekemään kaikki facebook-kaverini vihreäksi kateudesta ja aikaansaa ainakin 200 uutta friend requestia.

tai sitten vaan palaan takaisin töiden pariin.

blogeissa käydyt kiekkokeskustelut on ihavitujees. seuraavassa estebanoksen analyysiä änärin käynnissä olevista pleijareista!

joku päivä saan tästä vielä palkkaa.

. . .

Tätä kirjoittaessa NHL:n ensimmäisen kierroksen playoff-parit ovat ehtineet tahkota sarjojaan jo puoleen väliin. Tulikuumana poriseva playoff-soppa on pääosin edennyt jokin aika sitten ennustamani reseptin mukaan, mutta myös yllättäviä ainesosia on riittänyt.

Seuraavassa lyhyt katsaus kuhunkin pariin ja arvio jatkoonmenijästä.

---

Montréal - Boston

Sarjan piti ennakkoon olla Habsille pelkkä läpihuutojuttu, olivathan kanadalaiset antaneet yliopistokaupungin pojille kuonoon käsittämättömät 11 kertaa putkeen. Montréal oli jo luistelemassa bostonilaisten yli, mutta Bruinsin onnistui kaventaa sarja kotonaan 1-2:een. Uskon Canadiensin Kostitsynin veljesten kuitenkin jatkossa pommittavan Tim Thomasin patjat reikäjuustoksi.

arvio: Habs ottaa vielä kerran pataan, mutta menee jatkoin voitoin 4-2.

. . .

Pittsburgh - Ottawa

Ei tarvitse olla mikään keisari ennustaakseen tämän sarjan jatkoonmenijän. Pens uitti Sensiä viime yönä vieraskaukalossa puhtaasti 4-1, ja on totaalisesti jyräämässä viime kevään Stanley Cup-finalistin. Olisi pieni ihme, jos Senatorsin paukut riittäisivät edes yhden matsin voittamiseen - Alfredssonin paluusta huolimatta. Senaattorien on pakko niellä se totuuden katkera kalkki, että Crosby & friends ovat yksinkertaisesti aivan liian kova pala purtavaksi.

arvio: Ihan sama kuka, mutta joku pingviinien tähtitykeistä iskee seuraavassa pelissä tehot tyyliin 2+4, tai jotain. Senators lentää kesälaitumille leppäkeihään tavoin häviöin 4-0.

. . .

Washington - Philadelphia

Sarjaa on hehkutettu Alex Ovetshkinin one man showna. Hypessä lienee enemmänkin kyse markkinoinnissa kuin totuuspohjaisessa ajattelussa, sillä Capitalsilta löytyy monia muitakin kovia pelimiehiä. Toki Ovie on - koko NHL:nkin mittapuulla - ylitse muiden, mutta Capsin on onnistuttava koko joukkueena sysätäkseen Flyersin pudotuspelijunan raiteiltaan. Yhtä kaikki, tasainen vääntö tämä on. Siitä ei pääse mihinkään.

arvio: Phillyn Biron on maalinsa suulla aavistuksen Hueta skarpimpi, ja pakkipari Timonen-Coburn onnistuu pitämään Ovetshkinin ihmemiehen tarpeeksi aisoissa. Flyers jatkoon voitoin 4-3.

. . .

New Jersey - N.Y. Rangers

Hudson joen taistelu on ollut yllättävänkin sinisen sävyinen. Näyttäisi siltä, että Rangers on astetta paholaisryhmää nälkäisempi. Devils-torjuja Brodeur on ollut ihmeen hampaaton manhattanilaisten käsittelyssä. Silti, New Jersey ei tule olemaan kotikulmiensa trubaduuri Bon Jovin biisiä mukaillen mikään Runaway. Tiukaksi menee.

arvio: Rangers vääntää otteluvoitot paikallisvastustajastaan 4-2.

---

Detroit - Nashville

Red Wingsin piti mennä jatkoon niin että korvissa soi, mutta Tennesseen länkkärit pistävät urakalla kampoihin. Kaikki kolme tähänastista matsia ovat olleet alusta asti tiukkoja vääntöjä, eivätkä punakoneen datsjukit ja zetterbergit ole päässeet aivan odotetunlaiselle tasolleen. Ryhtiliikkeen on tapahduttava pian, jottei homma mene Motor Cityn äijillä aivan painimiseksi.

arvio: Jos Detroit pystyy pelaamaan tasollaan ja pappa Hasek lopettaa turhan heilumisen, Predatorsin stetsonit voi pian lyödä naulakkoon roikkumaan.

. . .

San Jose - Calgary

On vähän vaikea ymmärtää, miksi tätä paria pidettiin ennakkoon niin selvänä tapauksena. Flamesin piti olla pelkkä suupala nälkäiselle haiparvelle, mutta toisin on käynyt. Toki Sharks on ollut hyvä ja hienokseltaan hallinnut otteluita, mutta tämän parin jatkaja on silti kaikkea muuta kuin selvä tapaus. Näiden riitapukareiden teemana on Sharksin nopeus vastaan Flamesin fyysisyys. Tällä hetkellä momentum näyttäisi olevan viimeksi mainittujen puolella.

arvio: Iginla shoots & scores, ja Kiprusoff makes unbelievable saves. Flames jatkoon voitoin 4-3.

. . .

Minnesota - Colorado

Wildin ja Avalanchen sapeleiden kalistelu on ollut juuri niin rajua kuin ennakkoon sopi odottaakin. Minnesotan kotiareena St. Paulissa on varsinanen hornankattila, kun taas Avs on Kalliovuorilla paha vastus korkean ilmanalan tuoman etunsa ansiosta. Tässä vaiheessa sarjaa molemmat ovat onnistuneet saalistamaan yhden vierasvoiton, ja huipputasainen taistelu jatkunee myös tulevissa koitoksissa.

arvio: Minnesotan maalivahtipeli ja astetta terävämpi viimeistely takaa Wildille villit voitonjuhlat 7. ottelun jatkoerässä.

. . .

Anaheim - Dallas

Dallas yllätti hallitsevan mestarin kotonaan housut kintuissa. Tähtipaitojen ryöstöreissu toi täydet pisteet ankkalammelta ja kaksi kiinnitystä jatkopaikkaan. Jäätävä aloitus näyttäisi siltä, että Ducks on lyöty. Paitsi ettei ole. Tuiman näköinen Randy Carlyle on vielä kovempi koutsi kuin miltä ulkoisesti näyttää, ja onnistuu tosipaikassa varmasti puristamaan pelaajistaan kaiken mahdollisen irti. Ducks-veskari J.S. Giguere on ollut hyvä, mutta Getzlafilta, Perryltä ja Selänteeltä vaaditaan tason nostoa. Nyt sarja siirtyy Texasiin, ja edessä on kalifornialaisittain kauden kohtalon koitokset.

arvio: Ducks räpiköi itsensä suosta ja punnertaa väkisin ohi. Anaheim jatkoon 4-2.

the hockey newsin ja nhl.comin vakituinen avustaja ja vapaa jääkiekkotoimittaja risto pakarinen kirjotti hyvin lätkän asemasta suomalaisessa kulttuurissa. seuraavassa lainaus pakarisen viime kuun lopun sm-liiga blogin merkinnästä:

"Viime kesänä ilmestynyt "Harry Potter ja Feeniksin kilta" teki Suomen kaikkien aikojen perjantai-ennätyksen ja keräsi 33 251 katsojaa ensi-iltaan. Siis tuollaisen perusmarraskuisen liigan runkosarjakierroksen verran.

Eikä ihme, sillä lätkä on parasta livenä ja jokainen matsi tarjoaa jonkinlaista draamaa sankareineen, konnineen, nousuineen ja tuhoineen. Jokaisessa matsissa on pienen yllätyksen ja ihmeen siemen, kunhan vain kaikki pelaajat tekevät yhdessä parhaansa koko matsin ajan. Harry Potter voittaa Voldemortin aina, mutta TPS-Ässät -matsista ei koskaan tiedä."

word.

nonii taas sitä ollaa duunissa silmät ristissä.

ostin äske energiajuoma tehoa.

hö, miksei se vielä tehoa?

simsalabim, tehoa! nyt!

äääh. zzzzz.

viikonloppu käynnisty perjantaina varsinaisella hullunmyllyllä. menin duunii vasta kolmeks, mut siitä huolimatta täyty jo herätä hyvissä ajoin väsäämää metropolianin viimestä ennakkotehtävää. kyseessä oli kuvaushommeli, ja teemana syrjäytyny nuoriso pohjautuen johonkin vitun tylsään vuoden ´91 tutkielmaan.
koska sisko lainas edellispäivänä mun digikameraa, jouduin hakemaan sen emmin etu-töölön luukusta. vedin adidaksen rotsin niskaan, koppasin kameran kainaloo ja lähin talsimaan aurinkoisille kaduille.

ensimmäiset uhrit oli pari tennarin edustalla päivystänyttä jäppää. ne istuskeli siinä jollain korokkeella, veti röökiä ja joi kaljaa. sain sälleistä hyvän otoksen: menin kyykkyyn ja asetin kameran ihan asfaltin pintaa. räpsäsin vastavaloo kuvan, jossa jätkät ghettoilee ku harlemissa ikää. tuli aika makee.

seuraavaks bongasin ihan randomin anime-pörriäisen. mimmi oli ehkä just ja just täysi-ikänen, ja ihan jostai manga-sarjiksesta revityn näkönen. pyysin sitä marssimaan kelaan, jonka vuoronumerokoneen vieressä aloin tykittää sarjakuvausta. siitäkää räpsäyksestä ei loppujen lopuks tullu yhtää hullumpi, vaikka se animaattori oliki iha lyhty yössä ja joutu painamaan vuoronumeroa varmaan seitsemän kertaa, ennenku olin tyytyväinen.

lopuks huristelin metrolla sörkkään, jossa venasin puol tuntia sopivan näköstä ulkomaalaistaustaista nuorta miestä. ja kun tarpeeks edustava neekerpoika lopulta löyty, pistin sen kävelemää ylös rajun näkösiä portaita. kuvasta tuli erittäin urbaani ja suorastaa katupölyn katkuinen, kaikenkaikkiaa iha törkeenkova suoritus.

viimeset pari tuntia ennen deadlinen umpeutumista oli varmasti tän viikon hektisimmät. kuvien koneella roplauksen jälkee jouduin lähettää ne sähköpostilla duunii, josta yritin tapella ne ulos tulostimesta. vitunmoisen väännön jälkee onnistuinki siinä, mut sitte oliki jo kiire juosta hakutoimistolle. pingoin iha älytöntä ravia kampi ostarilta aina bulevardin eteläpäätyy saakka, melkein sinne satamaa asti. sitte heitin kirjekuoren hassun näköselle tädille ja lähin takasi keskustaa. pulssi meinas mennä jo överiks ja hiki vaa virtas, mut ehdin ku ihmeen kaupalla bussii ja (melkein) ajoissa töihi.

illalla juho palkitsi mun ahkeruuden tarjoomalla safkat bambu-centerissä. ja mä palkitsin sen ystävällisyyden ostamalla sille sen jälkee kaljan.

kaljaa, jäätelöö, banaania ja cokista.

aika kova yhdistelmä, vaikka tänää piti ottaa vähä rennommin. eilen meno ylty studiossa nii rajuks että nyt piti vähä puhallella...

kärpät perkele voitti. no, sitte pelattii taas lohdutukseks änäriä, ja mä vein detroitilla tanen dallasia tylysti 6-0! rumat lukemat tais tulla melkosena tukistuksena kaverille, joka lähti tappion jälkee samantien himaa.

hmm.

ohhoh tätä playoff-huumaa!

menin eilen töiden jälkee kuvauttamaan senaatintorille pelicansin uuden maalivahdin, jutun olin kirjottanu jo aiemmin. kotiin tullessa olin niin väsynyt, etten jaksanu muuta ku rojahtaa suoraa sänkyy päiväunille.

vajaan tunnin kuorsaamisen jälkeen serkkupoika herätti soitollaan mut nokosiltani. se halus tulla kämpille safkaamaan s-marketista ostamiaan riisipiirakoita. late ehti arpoa täällä reilun tunnin, kunnes taneli pölähti paikalle. se oli mielissään kun huomas meidän pelaavan nhl:ää. sitte videopelit vaihtu kuitenkin oikeeseen lätkään, kun kärppien ja bluesin kolmas finaalitrilleri alko pyörimään ruudussa.

sitte saapu pulkkinen. mukanaan tämä armoton karju roudas sipsejä ja kaljaa, joten playoff-studio oli välittömästi valmis. kun vielä ite matsikin päätty meitä tyydyttävään lopputulokseen, oli aika jatkaa huippuiltaa pelaamalla lisää nhl:ää. xbox laulo kahteen asti yöllä, eikä jätkät lähteny mihinkää ennenku kalja loppu.

nyt helsingissä paistaa aurinko. sää on niin perkeleen hieno ja kesänen, että pohjosta pääkaupunkiamme vois erehtyä luulemaan miamiksi! ja mä vaan rötvään sisällä sohvalla ja kattelen espanjan liigaa...

. . . . . .

jälkikirjotus yks: tänää neljäs finaali! nelosella klo 18 alkaen!

jälkikirjotus kaks: venäjän superliigan finaaleiden vika peli huomenna! salavat ufa vs. lokomotiv jaroslav, livenä life.ru-sivustolla!

hahhaa!

näin tänään vuosaaren ostarilla pari vauvelia joilla oli aivan jäätävät takapiiskat!

mitähän niistäkin tulee isona...

huoltomies avasi oven ja pääsin kämpille! huusholli oli muuten kondiksessa, paitsi telkkari oli päällä. haha, nelonen on huutanut täällä yhtä soittoa lauantain iltapäivästä saakka...

nyt kerkeen nukkua puol tuntia. sen jälkeen pitää lähtee arpoo espooseen.

paska.