Näin se aika rientää.
Kesällä luulin kaiken olevan toisin, kunnes koulu on tehnyt elämässämme osansa. Miten hullulta koko aika on tuntunut, mutta olen onnellinen. Olen saanut tuntea aidot ilon kyyneleet, kivun mitä sydän kykenee kestämään, tiedän mitä ikävä on ja rakkaus jota en ole aikaisemmin tuntenut. Päiväkirjani ei kyllä kerro kaikkea, olen löytänyt vain väärin tulkitsemattomia pieniä sanoja, ollut pessimisti, enkä ole nauttinut.... olen ollut välillä aivan itsekäs. Mutta näinä päivinä, tajuan miten hieno asia tämä on. Kun on joku, joku joka ymmärtää ja joka ei jätä. :) ♥
Ulkona tuiskuaa lunta. Ei ole onneksi masentava vesisade mitä viime viikolla.
Mikä kappale tämän kunniaksi kuunneltais?