On se mukavaa miten kohtalo ottaa aina mut kohteekseen. En meinaan välttämättä olis halunnu tulla yliajetuks. Seurauksena (tähän mennessä) kaks yötä polilla, kepit, "hieman" normaalia paksumpi oikea jalka, neljä päivää saikkua ja entistä hämärämpiä unia.. Viime öinen rottauni veti kyllä ehkä vertoja kaikille unille koskaan.. Näytti se olevan pirun vaikeeta saada tappajarottaa hengiltä.
Mutta nyt menen kokeilemaan unionneani vihdoinkin omaan sänkyyn. Hyvää yötä.