IRC-Galleria

Uusi tyrmäävä TOSI-TV –formaatti!


REKTUM HUNTER

Formaatti perustuu samaan peruskonseptiin kuin BB. Suhteellisen aivoton pelleporukka pannaan pieneen koppiin tai muuten eristyksiin kisaamaan keskenään ja tekemään itsestään narreja katsojajoukkojen eteen. Kyseessä on siis tuttu pudotuskisa.

Osanottajat

Rektum Hunteriin (alkuun nimi oli RektaaliRalli, mutta banaalina se hylättiin) voi osallistua kuka tahansa Suomen kansalainen, myös holhouksenalaiset käyvät mainiosti. Yleissivistykseksi ja opinnoiksi riittävät rippikoulu ja uimamaisterin tutkinto. Hassu hattu ja epätavallinen ulkonäkö eivät tässä tapauksessa ole eduksi, sillä kilpailu käydään pimeässä.
Kilpailuun kelpuutetaan 25 miestä ja 25 naista, joiden ikäjakauma liikkuu välillä 18 – 65 vuotta.
Kilpailijat ilmoittautuvat Helsingin Perunatorilla 1.1.2010 klo 12.00 , ja joukosta jatkoon pääsevät valitaan kyseisellä arvalla.

Kilpailupaikka

Kisa käydään Alvettulasta n. 35 km koilliseen, Iltasmäen vanhan kansakoulun voimistelusalissa. Salin katto on madallettu alle seisomakorkeuteen ja seinät pehmustettu superlonilla. Salin ikkunat on pimennetty siten, että itse kisapaikalla näkyvyys on nolla.

Tuomaristo

Tuomareita kisassa on yksi kutakin sukupuolta eli nykykäytännön mukaan kaikkiaan kuusi kappaletta. Sukupuoliahan ovat 1. heteromiehet 2. heteronaiset 3. kiintiöhomot 4. trendilesbot 5. transvestiitit 6. androgyynit.
Homot valitaan kansakunnan kaapin päältä tai peräti kaapista, muut satunnaisotannalla väestörekisteristä.

Varusteet

Kilpailijat riisuutuvat alastomiksi. Tämän jälkeen kukin sonnustautuu Jofa-jääkiekkokypärään ja rullaluistelijan polvisuojuksiin. Jokaiselle annetaan pieni vyölaukku, joka sisältää 50 g voita (suolatonta) ja tiukan paikan varalle yhden anabolisen steroidin.


REKTUM HUNTER –pelin kulku

Kilpailijat ohjataan veräjän kautta kansakoulun pehmustettuun ja madallettuun voimistelusaliin, jonka jälkeen tila pimennetään totaalisesti. Päätuomari puhaltaa kumeaan pilliin. Nyt kilpailijat voitelevat toisen etusormensa, alkavat täysin vapaamuotoisesti kontata ristiin rastiin ympäri tilaa ja tökkiä ja sohia sormellaan eteensä.
Aina kilpailijan dipatessa sormensa vähintään kahden niveleen syvyydeltä edellä konttaavan ”häränsilmään”, osuman kuitannut huutaa ”yippee” ja saa pisteen. Rektumiinsa osuman saanut pelaaja puolestaan menettää pisteen. Näin jokainen voi sekä kerätä että menettää pisteitä.

Jokainen 100 osumaa pakkasen puolelle joutunut putoaa pelistä, mutta voi jatkaa, jos vastaa oikein jokerikysymykseen. Kysymykset on poimittu Kaunotar ja nörtti –sarjasta. Kysymykset ovat niitä, joihin tuossa ohjelmassa ei osattu vastata eli ”Onko Kenia Suomen kunta?”, ”Paljonko on 50% sadasta?”, ”Kumpi on pohjoisempana, Rovaniemi vai Hanko?” jne.

Televisiointi

Televisiointi on tietenkin kisan aa ja oo. Tätä pelleporukkaa katsoessa jokainen tositeeveen töllaajä ja pahinkin luuseri voi tuntea ylemmyyttä ja aitoa vahingoniloa kisailijoille ilkkuessaan.
Kisa luonnollisesti kuvataan lämpökameroilla, jolloin anonymiteetti tuo tilanteeseen ylimääräisen jännitysmomentin. Kuka tuikkasi ketä, miten syvälle ja tuntuiko hyvälle…
Ohjelmaa lähetetään MTV3:n, Nelosen- ja Subtv:n kautta suorana aamuseitsemästä iltakahdeksaan, jolloin alkaa uusinta päivän tapahtumista aina seuraavaan aamuun klo 7 asti. Uutisia lähetetään vain, jos ydinsota alkaa, vedenpaisumus uhkaa tai joku muu kuin demari nousee Suomen presidentiksi.
Televisiointi kestää vuoden päivät, jolloin alkaa katsojaäänestys kisan voittajasta. Tämä toteutetaan kännyköillä, 1345 € / puhelu + ppm.

Ikärajat

Ohjelman katsojilla on tietenkin ikäraja, sillä koko lähetys on yhtä ahdistavaa kohtausta. Sekä tuomaristo että kilpailijat kiroilevat katkotta, se kuuluu pelin luonteeseen. Siten perusikäraja on alkujaksoissa 15v. Mutta oletettavasti kisan vanhetessa puhkeaa paitsi muutama pukama, myös jokunen rivakka rektaaliromanssi – pimeässä salissa sohitaan muillakin kuin etusormilla ja tietenkin kaikki kuvataan. Näin ollen ohjelmaneuvoston logiikkaa käyttäen ikäraja loppujaksoissa on 8 vuotta.

Näin olemme saaneet jälleen uuden koko kansan suursuosikin – eiväthän suomalaiset viisaita päättäjiä ole vailla, vaan leipää ja sirkushuveja.

Minkä helvetin takia tehdä perjaatteita jos niitä ei sitten voi noudattaa.. joo joo säännöt on tehty rikottaviksi juu niin on mutta perjaatteet ei... vai onko?
No joo nyt kyllä viimein tajusin ja päätin että en anna periksi perjaatteista enään koskaan!

+-5vuotta on yksi niistä ja sitä tulen jatkossa noudattamaan aivan varmasti!

samaa paskaa tänäänkin...

miks kaikki ei aina vois mennä hyvin? ja olla niin kuin suunnilleen edes niin miten haluaa..
miks pitää olla taas näin helvetin sekava olo ja vaikeeta, kun ei tiedä mitä tekis vai tekiskö mitään...??
miks miks miks????

taas on elämän karut kävyt vähän sekasin ja osa vissiin vähän hukassakin....!

taidan ruveta nopeesti koisaa kun nyt vaan pyörii päässä ihan liian paljon juttuja,
jos vaikka kun herää niin ois vähän parempi olo........

Bussin pysäyttäminen on oma taiteenlajinsa. Näytänkö pysähtymismerkin
liian aikaisin, vai liian myöhään. Miten pysäytän juuri oikean bussin,
kun ne ajavat yhtenä pitkänä letkana. Pahimmassa tapauksessa oma bussi
ryhmittyy vasemmalle kaistalle muiden taakse, jolloin pitäisi ampua
hätäraketteja saadakseen katsekontakti kuskiin.

Jos muita busseja ei ole häiritsemässä, niin kuskit katselevat
järjestään vasemmalle ja saat seistä lapio suorana lippua heilutellen,
kunnes kuski viime tingassa väläyttää vilkkua ja koukkaa pysäkille.

Ovi ei koskaan osu kohdalle. Jos seisot paikallasi, kuski tulkitsee
ettet ole tulossa kyytiin, ja heittää kurat kengillesi. Jos liikut
oikealle, niin kuski painaa kovemmin jarrua, ja jos liikut vasemmalle,
niin hän höllää sitä. Tarkoitus lienee saada ovi vähintään kymmenen
metrin päähän paikasta jossa seisot.

Millaisen lipun pyydän kuskilta. Jos sanoo keskustaan, niin koko bussi
nauraa takapenkkiä myöden. Jos sanon kertamaksu, niin kuski vinoilee:
"lasten vai aikuisten", ja tietysti maksajan iästä riippumatta. Sitten
on vielä seutulippuja ja muita hässäköitä,mutta kuskilta ei apua heru,
hän on kiinnostuneempi vasemmasta sivupeilistä kuin sinusta. Maksu
pitäisi suorittaa tasarahalla.Kokeile maksaa satasen setelillä
kertamaksu ja kuski kaivaa sinulle ämpärillisen vaihtorahaa takaisin.
Laitanko rahat tiskille, vai lyönkö ne kuskille kouraan. Teit niin tai
näin, kuski murahtaa ja vinoilee minkä kerkiää. Kun laitoin
kahdenkympin setelin tiskille, kuski kehtasi murahtaa: Suorista se!
Missä lakikirjassa lukee, että rahat viikattuna kiitos, "anteeksi
herra kuljettaja, mutta nyt ei tullut mankelia mukaan". Ei ihme, että
joku leimaa lippunsa sijasta kuskia nyrkkiraudalla turpaan.

Pidä kiinni. Kuskeilla on kiihdytysajajan refleksit ja keilaajan
pelisilmä. Pitää saada monta näyttävää kaatoa. Bussin nytkähtäessä
liikkeelle, alkaa ihmisflipperi. Yrität epätoivoisesti poukkoilla
kohti takaosaa, huomataksesi, että vain käytävänpuoleisilla penkeillä
istutaan, tai niillä matkustaa jonkun ostoskassi. Kun ystävällisesti
pyydät saada istahtaa "vapaalle" paikalle, niin matkustaja nousee
hitaasti kuin lehmä suosta, mittaillen sinua katseellaan, ikään kuin
arvioiden sinun hygieniatasosi luokitusta. Jos bussi on tyhjä, niin
sinusta tulee automaattisesti spurgumagneetti. Bussikuskeilla on
pirullinen tapa haalia kyytiin kaikki haisevimmat spurgut, mitä maa
päällään kantaa, ja he kaikki haluavat tulla laulamaan juuri sinulle.
Ei auta mikään, spurgun on pakko liimautua kainaloosi kuin
kuumemittari. Jos olet hiljaa, olet ylpeä jätkä, jos avaat suusi hän
oksentaa siihen. Pahimmassa tapauksessa kuski heittää sinut ulos.

Linja-autossa on tunnelmaa, ja sen voi aistia esim. nenällään. Krimi-
turkkeihin puetut muumiot miehittävät bussin etuosan, ja he yrittävät
peitellä vuotavista kroonikkovaipoista leviävää eteeristä tuoksuaan,
kaatamalla pullollisen myskiä päällensä. Takapenkillä matkustavalle
astmaatikolle tämä on kuin sinappikaasua, ja hän joutuukin pumppaamaan
inhalaattoriaan kuin olisi täyttämässä jalkapalloa. Tunnelmaa ei
paranna sekään, että aamukahvin ärsyttämä suolisto saa matkustajat
moukaroimaan karmeita lettupieruja. Miksei sitä voinut paukutella
bussia odotellessa, pitikö ne parhaat pommit säästellä bussiin.

Älä koskaan istu takaovien läheisyydessä. Kun ovet aukeavat, joudut
auttamaan äitiä jonka rattaissa istuu 13-vuotias poika. Kiitoksen
sanaa ei heru, ja kun yrität takaisin paikallesi, niin hehkeä kassi-
alma on taikonut juustosämpyläsi sillivoileiväksi, istumalla
hajareisin eväskassisi päälle. Jos yrität lukea lehteä bussissa, niin
hartioillesi kasvaa äkkiä kaksi päätä lisää.

Bussista poistuminen on sekin suuri seikkailu. Bussissa ei ole tapana
paljoa puhua, ja katsekontaktia tulee vältellä. Kun joku
ikkunapaikkalainen haluaa jäädä pois, hän pomppaa pystyyn kuin jousi
ja mitään sanomatta pyyhkii suupielesi takamuksellaan, ähkiessään
ylitsesi käytävälle. Toinen ihmistyyppi samassa tilanteessa tyytyy
vain kyyhöttämään sikiöasennossa ja aina pysäkin kohdalla kuuluu syvä
huokaus.

Kun sitten pysäkkisi tulee omalle kohdallesi, niin painonappia ei näy
missään. Vieressäsi istuva norsu on nukahtanut fiikus sylissään ja ei
tee elettäkään siirtyäkseen. Pysäkki häämöttää jo edessä ja et ole
päässyt edes käytävälle. Dyykkaat läpi fiikuksen käytävälle
huomataksesi, ettei se vitun painonappi edes toimi. Sanot kuskille,
että haluat seuraavalla pois, ja kuski jarruttaa niin, että etupenkin
vanhuksen lasisilmät poksahtavat lentoon kuin samppanjapullon korkit.
Bussi pysähtyy, mutta ovet eivät aukea. Kuskin viimeiset saumat
vinoilla: "Poistutaan takaovista".

Tällä kertaa bussi sentään pysähtyi. Yleensä se vain hiljentää ja
olettaa mummeleiden loikkivan ulos kahdenkympin vauhdissa. Ovathan ne
voltteja heittelevät eläkeläiset hilpeän näköisiä, mutta puuhun
osuessaan ne voivat haitata kuukkeleiden pesintää.


http://www.youtube.com/watch?v=7YQa6l3Geyo