Niin se apina vei, eikä takaisin enää ole paluuta
On aika rankkaa istua ja tuijottaa nukkuvaa,
miettien että mitä helvettiä
äsken oikein tapahtui
mitä mä nyt tein
tai olin tekemättä
ajatukset jyllää jyllää
Tunteet raivoo ja raivoo
Ja lopulta skenaario päässä on ihan megalomaaninen
Siinä sitten käyttäydyt aamusta hyvänä emäntänä ja
keittelet kahvia vaikka
kahvinkeitin on rikki,
suodattimet repeilee ja
kunnon mittaa ei löydy mistään
Tragikoominen kaipauksellinen näytelmä,
kannatais varmaan jo tottua siihen
että näinhän se menee