IRC-Galleria

Kylläpä nyt laiskottaa. Aamulla käväisin Lipastolla, vähän lukemassa ja kopioimassa. En saanut edelleenkään laskuja loppuun, jospa sitä sit vaan lukisi tänään. Huomasin tentin olevan jo ylihuomenna, eli päivää aiemmin kuin muistin. No, pääseepä siitäki eroon. Edellisestä tentistä ei ole vieläkään tullut tuloksia. Mitä kauemmin niiden tuleminen viipyy, sitä huonommin se tuntui menevän. Ehtii jo unohtaa mitä vastasi ja mitä kysyttiin.
Ens viikolla viimeinen tentti. Kamala miten nopeasti syksy on mennyt.
Kukalla loppuu koulut tällä viikolla. Lähtee kai muutamaa päivää aiemmin kuin minä joululomalle. Jotenkin odotan sitä muutamaa päivää jolloin saan asunnon itselleni. It´s mine, MINE! En kylläkään tule tekemään mitään kummallisuuksia, ehkä menen kylpyyn.
Nyt jumittaa ja pahasti. Mutta tänään onkin maanantai. Ja illalla tuttu rutiini, gutbusters-joogavenyttely-suihku-Täydelliset Naiset. Liikunnallakin ohjatut tunnit loppuu perjantaina. Snif.
Jos jumittaisin hetken ja alkaisin taas lukea viimeistään kahdelta. Sentään jotain kunnianhimoa täytyy olla.

Oli kivat pippalot eilen. Olin humalassakin pitkästä aikaa. Ja se jämäsekotus oli ihan juotavaa. Kun muut lähti Feveriin, me mentiin Tarmon kanssa Sohwiin parille. Ei ole varaa maksaa mitään pääsymaksuja, eikä huvittanut mennä sellaiseen baariin. Sohwissa meillä oli kaksinkin erittäin mukavaa. Käytiin antoisia keskusteluja muutama tunti, ja jatkettiin kotiin lisää keskustelemaan ja nukkumaan.
Uskomattoman ihanaa, kun voi puhua ja kertoa ihan mistä tahansa, ihan kaiken. Ja se on molemminpuoleista. Puhuttiin asioista, ja ihmeteltiin jälkeenpäin miksi ei olla aiemmin kerrottu. Mutta ehkä niiden aika oli vasta nyt. Ehkä nyt vasta alkaa tulla se varmuus, että voi puhua nekin asiat, jotka yleensä tuntuu olevan suhteissa tabuja. Tuntuu varmalta ja vakaalta. Lämpimältä ja onnelliselta.
Yöllä/aamulla herättiin molemmat samaan aikaan, halattiin ja sanottiin että ihanaa kun voi puhua, ja nukahdettiin takaisin. Nukuttiin ihanan pitkään. Kahdeltatoista vasta noustiin. Leivoin taas sämpylöitäkin.
Ja söin sinappisilliä pitkästä aikaa. On muuten hyvää. Huomenna täytyy käydä taas kaupassa. Ostaa hedelmiä ja Pöllöpaperia.
Sain laskettuakin tänään, huomenna saan keksittyä happo-emäs-purkuri-linjalle, ja taistella niiden laskujen kanssa. Ja tiistaina voin kysyä loppuihin apua Reijalta. Tentti on keskiviikkona tai torstaina. En muista enkä jaksa katsoa kalenterista.
Lainasin Tomppelilta orgaanisen kemian cumukirjan. Huomenna käyn kopioimassa muutaman kappaleen, joissa on erittäin selventäviä asioita biokemiaan.
Haluaisin että olisi kesä. Aurinkoa, lämmintä ja elämäni ensimmäinen kesä kotona.

Sainpas tänäänkin laskettua. Huomiselle jäi loput. Loppuosan osaan onneksi, happojen ja emästen kanssa edelleen ongelmia. Ajattelin keskittyä niihin maanantain.
Kohtapuoliin pitäisi lähteä kaverin tupareihin. Täytyy mennä kohta lantraamaan. Ruusulikööriä ja mehua. Saa nähdä miltä tulee maistumaan. Mut eipä mene rahaa juomiseen, ja eipä sitä siihen olisikaan.
Nukuin viime yönä 12 tuntia. Ihanaa!
Ens yönä saman verta! Jos vaan onni suosii... Riippuu kuinka sitä innostuu juopottelemaan. Mutta jos jatkaisi valmistelua, niin ei tule kiirus.

Ihanaa kun ei tarvitse itkeä yksin, ja tietää, että voi itkeä, jos siltä tuntuu. Kuten olen joskus sanonut, kaikki kyyneleet eivät ole pahasta.
Perjantai, taas. Viikko ohi. Ainakin melkein.
Sain tänään taas laskettua luennon jälkeen ihan kivasti, ennenkuin nälkä iski. Tein liian suolaista ruokaa. Yrttisekoitusta meni liikaa.
Väsyttää. Jospa tänä yönä saisi nukuttua edes suurin piirtein tarpeeksi. Lauantaina on kaverin tuparit/pikkujoulut.
Ja äiti meinasi eilen pillahtaa itkuun kun sanoin että olen jo ostanut joululahjat. "Mitä sä sellatteisiin rahojas laitat?!" No, jos en minä ostaisi lahjoja, ei isä ja äiti saisi juuri mitään, ja onhan ne ihan kilttejä olleet. Äiti ainakin. Ja lahjojen antaminen on kivaa. Äiti raukka luulee ettei mulla ole rahaa syödä, kun olen sanonut syöväni kotona kaapin varastoja. Ihan kuin se olisi ruoka josta ensimmäisenä tingin. Ehei. Se on se, missä syö ja mitä.
Suihkussa pitäisi käydä. Ja laskea vähän lisää. Neljän maissa jos menisi Ihanan kanssa samaa matkaa Kortepohjaan.

Väsyttää. Laskin laskuja tänään.
Viimenen tilpin demokin oli tänään, loppuihan sekin.
Loppuisi jo muutkin.

Tänään kello soitti.
Sain lukaistua läpi monistenivaskan, ja koitin laskea laskuja. Ja jälleen kerran olen tyhmänä. En vaan osaa. En ymmärrä mikä siinä on, mutta en vain osaa laskea noita laskuja. Asiaan saattaa vaikuttaa se, että lukiossa luin vain yhden kemian kurssin, ja siitäkin on jo nelisen vuotta. Ja viime vuonna menin säkällä läpi kemian, en oikein ymmärtänyt mitään. Näin se kostautuu kun ei tajua opiskella kunnolla. Kaivoin ihan kemian kirjankin esille ja katselin sieltä. Muutama asia selveni.
Onneksi on viikonloppu kohta, silloin voisi katsella ihan ajatuksen kanssa.
Jos en pääse ensi viikon tentistä läpi, se siirtyy ensi vuoden alkuun. Ja siinä on edellisenä päivänä toinen tentti. Ja jos en saa kurssia suoritettua, ei minulla ole mitään asiaa labroihin keväällä. On vaatimuksena, ei suosituksena.
No, minä laitan itseni osaamaan. Vajaa viikko aikaa. Aika - alkaa - NYT!

Ai että harjun portaat oli kauniit. Parin tunnin ulkoilu teki kyllä hyvää, nyt iltapalan jälkeen alkoi ramaista mukavasti...

Heräsin aamulla riittävän aikaisin, ja sain luettua. Hyvä.
Itsenäisyyspäivä ja kaikkee. Kuuden maissa pitäisi olla kaupungilla, menen kaverin kanssa kulkueeseen palloilemaan ja hautuumaalle kuuntelemaan jotain. Pääasia on kävellä harjun portaat tänään ylös. Olivat niin kauniit viime vuonnakin.
Huoh, tähän lomailuun voisi tottua. Neljäs päivä, ettei ole tarvinnut olla lipastolla. Huomenna se taas alkaa, aamukahdeksaan herätykset. No, saa ainakin jotain aikaan.
Kotona on pirun kylmä, onneksi jellonat tuo helpotusta, nyt kun ne vihdoin ja viimein olivat kuivaneet kokonaan.

Liikkumisella on parantava voima. Ihana olo, kun sai kunnolla rehkittyä. Käännän tämän illan voitokseni. Hellin ja hoivaan. Laitoin pitkästä aikaa kasvonaamion, ja rasvaan jalat rauhoittavalla ja viilentävällä (ei ole höpöhöpö juttuja) jalkarasvalla ja menen peiton alle, kynttilän valossa, teemuki kädessä, katsomaan Täydellisiä Naisia. Ah!

Mikä maanantai, missä?
Kello ei taaskaan soittanut aamulla, kiitos mun majavoinnin. Sen ansiosta Tarmo ei ehtinyt luennolle ja herättiin vasta puol yhdeltätoista.
No, aamulla sain sen verran aikaan, että vein roskat ja kävin kaupassa.
Koko päivä on ollut kauhean pimeetä, tuntuu että olisi ilta, eikä huvita lukea. En ole saanut mitään aikaan. Neljältä sain tehtyä ruuan ja tiskattua.
Sit huomasin että liittymä oli vaihtunut, ja vaihdoin kortin. Sit huomasin että kaikki numerot on vanhassa kortissa, en ollutkaan kopioinut niitä koskaan puhelimeen. No vaihdoin vanhan kortin, ja etsin ihan liian kauan jostain asetusta, mistä saisin numerot puhelimen muistiin. Kun löysin sen, muistin miksen ollut laittanut niitä puhelimeen aiemmin. Kaikki täytyi siirtää yksitellen puhelimeen. Ai että mutta ketutti. Näpyttelin puhelinta niin että käsi tuli kipeäksi.
Vajaa tunti enää siihen, että täytyy lähteä liikunnalle. En siis saanut koko päivänä mitään aikaan. Laiskottelin ja jumitin eilisenkin edestä. Onneksi huomenna on vapaapäivä, herään aikaisin lukemaan prkl.
Onneksi pääsee purkamaan aggressioitaan itseään kohtaan gutbustersiin. Ja sitten rauhottumaan joogavenyttelyyn. Ja sitten tulee taas Täydelliset Naiset. Toivottavasti ilta tästä paranisi.