En haluu elää epäluulon kourissa. mielummin yksin jatkan matkaa.
Tiedän ettet ole halunnut loukata minua, mut mä en voi jäädä paikoilleni ja sua vain oottaan.
Mä en pysty pysähtymään, joten älä jää mua odottamaan.
Ei oo mua luotu rauhoittumaan. Ei oo kahleita joilla minut voisi saada hidastamaan.
Mietin myös omaa parastani, kun lähden luotas pois.
En haluu enää särkeä itseäni..
Jos me ensi elämässä tavataan.
Silloin tää saadaan ehkä toimimaan!
Mut nyt lähden jatkaan matkaa.
Elämän tie pitkä on ja haluun vielä kaikkea päästä kokemaan ja näkemään!
Että kaikkea hyvää sulle ja hymyillään kun tavataan!