Me olemme täällä siksi,että ajanmittaan emme voi paeta itseämme.Täällä olemme luottavaisia siksi,että näytämme itsemme kanssaihmisten edessä,ja jaamme toinen toistemme salaisuudet. niin kauan kuin kukaan ei tunne minua,olen yksin,en voi tuntea itseäni,enkä ketään toista.Täällä yhdessä toisten ihmisten kanssa, voimme löytää itsemme, ja vihdoinkin näyttäytyä selvästi,oman itsemme edessä,ei niinkuin jättiläinen unelmissamme,tai kääpiö tuskassamme,vaan kuin ihminen, osana kokonaisuudestamme,osana vastuussa yhteenkuuluvaisuudestamme,Tässä maassa voimme juurtua ja kasvaa, emme enää yksin kuin kuolemassa,vaan elävänä, ihminen muiden kanssaihmisten keskellä.