IRC-Galleria

Sarjassamme Ellu ei jaksa nukkua.

Tämäki päivä menny ihan ihmeellisesti. Mä en oo tehny paljo muuta kuin lämmittäny taloa ja lukenu yhtä kirjaa, ja siinä puuhas tuntuu koko päivä menneen aiva yhtäkkiä. Juma. Suklaata.

Velipoika on kyllä ihmeellinen tapaus. Se yritti säikäyttää mut tänään ja sitte kun se ei onnistunu, sitä harmitti ja se meni kiusaamaan siskoa. Se oli jokseenkin huvittavaa.

Heh. Tunnen itseni tarjoilijaksi.

Jotkut ihmiset vain menee yli mun ymmärryksen. o.O

Mä en kestä. Mä en tosiaankaan kestä. ;D

Velii pitää saunabileitä parin kaverin kanssa. Satuin törmäämään pariin puolipukeiseen äijään piipahtaessani alakerrassa. O.o Se oli outoa.

Nooo! Joulu alkaa olla ohitse. Tää ei oo kivaa. No, onneksi mulla on suklaata lohduttimena. Mulla on hirveän tunteellinen olo just nu.

Juttelin siskoon kaverin kanssa messengerissä. Siskoo ei tiennyt mitään ja mulla oli hauskaa. ;D Se tyyppi tais vähä ihmetellä, että kenen kanssa se oikein toimitteli. Ja äitee sai mun Antti-paidan valmiiksi. Son hieno.

Sanna tekstaa mulle aivan sekopäisenä.

Sarjassamme Ellua naurattaa, hän ei itsekään tiedä, mikä. Ruisleipää ja alkoholijuomia, kuten eno sanoisi.

Kirje täältä jostakin, tällöin jolloinkin. Ei juma. ;D Meillä harjoitetaan emokratiaa. Isää aharistaa.

Keskisormeni kynnen kynsilakkaläntti on epämuodostunut. Phii. On mullakin ongelmat.

Noni. Tää on nyt sitten taas tätä. Ei pitäisi syödä suklaata ja valvoa ja järsiä ruisleipää ja muistella kikatellen velipojan jekkukaakaota. O.o

Jahasta. Joulu on sitten käsillä.

Sain älyttömästi suklaata. Hehee. Syön noita vielä vappunakin. ;D Ja siskoolta sain loistavan lahjan. Woohoo.

Digikamera on kiva lelu. Me saatiin sellainen joululahjaksi. Siis minä, velipoika ja siskoo. Se oli se kamera, jonka issee sai työpaikalta. Vissiin aika saamarin kova laitos, muistia älyttömästi ja muutenkin. Ja se on tosi tarkka. Jea.

Hmm. Oliskohan alakerrassa glögiä?

Dodih. Nyt se kuusea apinoiva muovikyhäelmä on koristeltu. Siis minä koristelin. Ei muuta tilipehööriä kuin kynttilät ja hopeinen joulutähti. Siinä se. Moon kuitenkin sitä mieltä, että joulumänty olis ollu paljon hienompi kuin muovikyhäelmä tai kuusi.

No jepa. Nyt sitä alkaa meilläkin olla nurkat siistinä ja joulua tässä enää odotellaan. Siskoo teki tänään pipareita ja muromakeisia ja äsken paistettiin joulutorttuja. Tuoksuu hyvältä. Paitsi että kuusen/männyn haju puuttuu. Se on paha puute. Onkohan meillä missään jotain kuusihajusteita? ;D

Ruusuni uhkaa kuihtua. Noooo! *parkaisu ja polville lyyhistyminen*

Joululoma on nyt sitten iloisesti alkanut. Näytelmä meni tosi hyvin, sain oikein omat aplooditkin. ;D Ja ruusun! Meinasin sulaa ja nyt jo mietin, mistä saisin mustan silkkinauhan. *sekopää*

Äippäkin tykkäsi näytelmästä. Nauraa hohotteli oikein kiitettävästi kotopuolessa. Sain Heliltä hurmaavan lahjan. ;D Itse en ehtinyt värkätä muuta kuin hämärät joulukortit, jotka nekään ei olleet erityisen hohdokkaat Ninan ja Helin kortteihin verrattuna. Meillä ei vaan oikein oo mitään hyviä aikakauslehtiä, joista vois leikelleä kaikkea kivaa ja hauskaa. No, pääasia kai ilmeisesti on, että edes tuli tehtyä jonkunlaiset kortit...

Onneksi kaikki joululahjat on jo kasassa. Jotenki tuntuu, ettei oo tarpeeksi, mutta toisaalta niihin meni varmaan jotain viiskymppiä. Jarkuttavaa.

Jepaf. Tänä vuonna meillä on vissiin muovikuusi. No, on sekin nyt parempi kuin ei mitään. Mänty olis kyllä ollu paljo parempi.

Iiris ja co. räpsi tänään intohimoisesti kuvia. Saas nähdä, koska tänne ilmestyy jotain erinomaisen noloa musta. o.O No, ei olis ensimmäinen kerta.

Jepa. Kaksi kolmasosaa näytöksistä nyt tehtynä. Huomenna vielä lukiolaisille ja joulun jälkeen yleisölle. Ingen panik. Yläastelaiset oli taas niin hienotunteisia lähtiessään kovina jätkinä jo kumarrusten ja aploodien aikana paikalta. Niin vatun kova kiirus tupakalle ja egoamaan jonnekin puskaa. No, yläastelaiset on sellaisia.
Oli aika hervotonta mennä syömään tänään. Ei jaksanu ruveta vaihtamaan vaatteita tai pesemään pois meikkejä, jotenka menimme sitten roolivaatteissamme ruokalaan. Mulla oli tietysti pussihousut, röyhelökaulukset ja kaikki muu kiva, kuten hienot kajaaliviikset. ;D Sain kuitenkin saatella kaksi leidiä - siis Sannan ja Ninan - ruokalaan. Niillä oli ne thai-puvut päällä ja kaikki ne korut. Meillä oli sairaan hauskaa ja ihmiset vahtas. ;D No joo. Eipä siinä mitään.
Paitsi että se kypärä aiheuttaa mulle päänsärkyä. Opettajilla oli jotenkin hauskaa, kun tervehdin niitä käytävällä. ;D

Jepa. Huomenna loppuu koulu. Ehanaa.

Ihanaa, kun vatuttaa heti maanantaiaamusta ja kunnolla. -.-' Eikä eräiden ihmisten nerous auta kyllä yhtään asiaa. Ampuisivat itsensä. Tai keittäisivät päänsä ja söisivät ne.

No joopa joo. Ranskan koe ja kaikki. Tää on niin kaunista ja ihanaa. Lyön kohta päätäni seinään.

Olen jokseenkin huvittunut. ;D Älkää kysykö miksi. Isukin mielestä sitä ei pidä levitellä.

No joo. Tiesittekö, että voi olla erinomaisen rentouttavaa vain olla kotona perjantaina? Hohoo. Menen keittämään teetä, vedän päälleni ihmeellisimmät vaatteeni ja parkkeeraan television ääreen.

Huomenna pitäis mennä jouluostoksille. Ja siivota täällä. Ja lukea ranskan kokeisiin. Jes, paineita!

Ensi viikolla olisi sitten se näytelmä. Neljä näytöstä yleisölle, muistaakseni. Parille päiväkodille, ala-asteelle ja yläasteen ilmaisutaidon ryhmille ja seiskaluokille. Huraa. Siskoo tuloo sinne nauramaan mulle ja mä nauran sille takasi ja mokaan perusteellisesti. No, pitää vaan yrittää pysyä pokkana, vaikka roolihahmoni onkin aika naurettava. Meen sitten sinne välinevarastoon kikattelemaan ja virnistelemään.

Joku neropää onnistui jäämään lukkojen taakse vessassa. Anna mun kaikki kestää.

Kuka lukisi puolestani ruottin kokeisiin? Vapaaehtoisia?

Keskiviikot on jotenki ihmeellisiä päiviä. Mutta jes, ylihuomenna alkaa viikonloppu! Tosin olis kyllä paljon tehtävää. Pitäis siivota, käydä jouluostoksilla ja varmaan joissaki leipomuksissa vähä avustaa. Sitte pitäis lukea kokeisiin ja kaikkea muuta mukavaa. Stressiä, stressiä! Ja ne yhdet pöyrööt on vissiin menos taas Mietaalle, raukat. *silmien muljauttelua*

Mulla on omituinen tunne, että ruottin koe menee hyvin, vaikka ei se oikeasti menekään. No joo. Tää on tätä. Missähän luokassa se helskatin koe muuten edes on? Pitänee ottaa selvää huomenna.

Näytelmäharkat perjantaina. Sovin kuulemma rooliini. ;D Aluksi mulla oli vähän sellainen tunne, etten oikein tykännyt koko roolista. Mutta nyt se tuntuu loistavalta. ;D Saan olla niin pöllöö kuin huvittaa.

Tekee mieli suklaata. Yritä nyt sit tässä lukea kokeisiin, kun mielessä pyörii suklaa, vuorosanat ja Marcon parta. o.O