IRC-Galleria

NELLI SÖI MUN PUHELIMEN YÖN AIKANA. PERKELE.

Siit on takakansit niin täynnä hampaanjälkiä, etten meinannu saada sitä irti, ett vaihdoin kortin vanhaan puhelimeen. Kännykkäkoru on tiessään. Läpälle sen on saanu tehtyy jotai, ett se painelee näppäimii omii nimiis. Ja se oli vissii lähetelly jotai viestejä.

Ja nyt se on kuulemma mun syy. Iha ku oisin sen tunkenu sen suuhun väkisin. Vittu, menin nukkumaan niinku ain ennenki. Puhelin oli yöpöydäl siin violetis kännykkätuolis. Ja nyt on mun syy, ett mä jätin sen Nellin ulottuville. VOI JUMALAUTA. EI silt voida loputtomiin kerätä kaikkea nokan edestä pois. Helvetin tuholainen. Kengät, vaatteet, kirjaston kirjat, lainakijat, tohvelit, pehmolelut, silmälasit... Mitä muuta vielä?


Mul alkaa riittää.