Voi luoja, ääntä ei melkeen tule, pää ihan hiton kipee, en saanu unta, pyörin vaan, peiton alla oli liian kuuma ja heti jos laitto kädenkin peiton päälle, tuli kylmä. Pyörin ja pyörin, sain unta aina hetkeksi ja sitten taas heräsin.
Kurkkukin on muuten hiton kipee ja karhee, oksettaa ja luulen et on kuumettakin, mutta miehen on tehtävä mitä miehen on tehtäväääää, no ei lainata Ruudolffia vaan kerrotaan että kouluun on mentävä. Iskoon ei sit kait tänään ole asiaa, parempi ehkä nukkua ja koittaa parantua kun koeviikkokin tulossa, eli koulunjälkeen suoraan kotiin lepäämään ja juomaan lämmintä.
Näin outoa untakin, me rakennettiin uus talo, se oli valmis ja se oli jollain asutusalueella nenästä tulee verta muuten ja Vesa otti aurinkoa meiän takapihalla. Iskä sano et etuovi pitää laittaa aina lukkoon, koska ei tiiä et ketkä meille tunkeutuu, se kerto että vara-avain on talon nurkalla kolmannessa päädyssä[?] Mut en jaksanu avata ikinä etuovea, vaan juoksin etupihan kautta, jossa oli sellanen sadettaja, talon taakse ja menin avonaisesta ovesta sisään. Äitin sisko piti juhlia keittiössä, joten hain sieltä Vesalle juotavaa, koska aurinko paisto aika kuumasti. Iskä, naapurin Rainer ja Antti-pappi rakensi jotain vajaa takapihalle. Sitten mulle tuli puhelinsoitto, että meiän taloa aletaan pommittamaan, olin että jaahas ja näin kuinka pieniä mandariineja yksi kerrallaan lentää talon sisään. Mandariinit sitten siinä poksahteli ja päätettiin Kristiinan kaa laittaa kissat uuniin turvaan, koska pelättiin että kissa kyllä helposti räjähtää tollasesta pommista. Vesa ei huomannu mitään, se vaan otti aurinkoa punasella pyyhkeellä. Mulla oli vihreet bikinin yläosat sekä joku vihreesininen hame.
Kouluun.