Vielä jonakin päivänä sinäkin
Myönnät itselles:
On kaikki mennyt pieleen.
Vielä jonakin päivänä sinäkin
Hautaat mustat sydämet
Syvälle mieleen.
Mut sä oot, mitä oot.
Et sille mitään voi, ellet tee elämällesi jotain.
Ettei tarvii huutaa yksinään, et:
"Missä rakkaus?"
Ovat niityt vehreämmät siellä,
Missä käsi kädessä taas kuljetaan.
Hopeisen pellon reunalla
Silmämme jo suljetaan.
Kuinka kauan sä aiot omaa elämääsi estää?
Ja kuinka kauan sä aiot ilman oikeaa rakkautta kestää?
Anna mun mennä,
Älä päästä irti.
Ota musta kiinni,
Älä koske minuun.
Anna mun mennä,
Älä päästä irti.
Älä koske minuun,
Ota mut syliisi.