as good as shit.
TEHTÄVÄNANTO: paljastan viisi omituista tapaani/piirrettäni. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä(paljastamaan viisi outoa tapaansa omaan päiväkirjaansa). Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä. :>
(Kiitti Pinde)
1. Dyykkaus. On se niin ihanaa olla kaikkitietävä pikkusisko sisaruksistaan. Mutta voi niitä tapoja joilla tämä pieni on tietonsa saanut. Pienet viattomat vilkaisut vaatekaappiin, kaapin päälle, päiväkirjaan, kassakaappiin, roskikseen... (juujuu) yms. ovat kasvattaneet tietomäärää suuresti. Myös känniset ystävät ovat olleet avuliaita kun hieman asioita kierrellyt ja kaarrellut. Ja voi sitä ihanuutta kun voi kiristää tiedoillaan!
2. Aikataulu. Aamuni ei lähde kahdesta syystä käyntiin, joista toinen on isin keittämään kahvintuoksuun herääminen ja toinen minuuttiaikataulu. Jos en tee asioita tismalleen samassa järjestyksessä kuin aiemmin, syntyy kaaos, myöhästyminen tai muuten vaan paniikki, huonotuulisuus tms. Yläasteella hoidin tilanteet kääntymällä kotiovella takaisin (kyllä, vasta silloin) ja menemällä nukkumaan, mutta lukiossa kun vaan _pitää_ raahautua siihen paikkaan. Vihaan myös sitä, jos en tiedä edellisenä päivänä tarkalleen mitä teen, missä järjestyksessä ja -ajassa. Päivän aikana en pidä suurta minuuttiaikataulua, mutta järjestys pitää olla. Minähän EN pompi edestakaisin.
3. Muki. Jos elämäni yksi tärkeimmistä asioista on kahvi, niin se juttu mistä sitä juodaan on sitten myös. Kahvianihan minä EN juo sattumanvaraisesta kupista, vaan valitsen joka päivälle, tilanteelle ja tuulelle omansa. Saatan viisikin minuttia pähkäillä minkä otan, mikä tuntuu hyvältä ja mikä olisi tänään se parhain tähän oloon. Väärä valinta voi pilata koko kahvinjuonnin nautinnon. Ja fo fak seik niitä pieniä posliinikuppeja mistä juodaan vierailla yms. Karseeta. Paras lahja mitä ikinä voin saada on muki. Joo, oon aika yksinkertanen ihminen.
4. Rakastan käydä päässäni keskusteluja. Huu. En puhu itselleni, joskus se en ole edes itse minä joka keskustelee jonkun kanssa. Käyn tilanteita ja tapahtumia päässäni, aivan kuin unissa. Tylsyyksissäni kehitän pieniä ristiriitoja yms, aivan kuin tekisin pientä näytelmää. Joskus keksin itselleni mahtavia kalavaleita, joita koskaan en kuitenkaan toteuta. Paitsi ehkä vanhemmilleni kiusatakseni, kuitenkin myöhemmin tunnustaen asioiden todenperäisyyden. Joskus innostun demonstroimaan yksikseni, päättyen kuitenkin siihen että minut yllätetään puhumasta itsekseni.
5. Juu, olenhan minä avoin persoona. Minut tuntevat tunnistavat ääneni jo kaukaa, minua ei ole vaikea huomata. Hää, rakastan olemista huomion keskipisteenä. Varmaan johtuu lapsuudesta, kun meitä kuitenkin oli neljä enemmänvähemmänomallatavallaanhuomiotaherättävää kakaraa: yksi fiksu (en), yksi blondi (juuen), yksi hulivilisekopäämenijä (en silloin) ja sitten tämä pieni punatukkainen, iloinen ja hiljainen maskotti (kyllä, uskokaa tai älkää). En vain voi sille mtn että pidän siitä, kun sukulaisilla tms. minulta kysellään -heidän mielestään hurjasta- harrastuksestani, ja kun saan siitä paasata niin että serkkujeni päät paisuvat raivosta ja vihreydestä. Ketään kun ei kiinnosta miten he ovat edenneet pianotunneilla tai lukemisten parissa... Hähä.
Laitan vahingon kiertämään vain pikkuveljelle<3 Godille, ole hyvä ;)))<3 Okei, lisätää viel friikkisisko RhiAnn ;)