Kun tässä loppupeleissä miettii, onko tässä mitään järkeä että viimeviikolla 4 ihmistä soittaa/tekstaa mulle ja uhkaa että hei,tää oli nyt viiminen kerta ei olla enään ystäviä ihan sama susta ja elämästäs -mut sit kuitenkin puolet tulee multa pyytämään seuraavana päivänä anteeks ja pyytää jättää sen asian sitten siihen.
Mä en oikein tiedä nyt.
Mä olen muutenkin menettäny monta läheistä kaveria - tai oikeastaan yhteydenpitoja vaan pitkitelly. Mun elämään ja ystävien kanssa olemiseen kuuluu, että aina kerran kuussa joku vitun draama syntyy, joku uhkaa tappaa itsensä, jollakin menee niin huonosti että haluaa laitokselle angst angst, joku muuten vaan sulle huutaa ja toivoo, että kuolisit.
Toisilta oon puolenvuoden sisällä kuullu vastaavia lupauksia;
Hei ei meidän ystävyys tähän lopu vaikeuksista huolimatta.
Et sä tuu olee yksin.
Tiedättekös, se ei tunnu oikein enään missään.
Entii kahvi sai mut vähän syvälliseks