justa heräsin,ja aamuvitutus iskee taas.. ei mikään ihme että sössin suhteeni ihmisiin,kun oon aina helvetin aamukiukkuinen. Yleensä tyypit vaa väittää et se johtuu nälästä,mut en oo ikinä pystyny syömään aamulla heti ja näytän kuulemma siltä kun laatta lentäis ihan just! Sit mä yleensä repeen ja häivyn kun tyypit kyselee"ootko sä varma ettet oo paksuna?" voihan nyt helvetti,tää raskaus on kestäny jo 10 vuotta. Ehkä tän kaiken takana on taaas se sama vanha paska elikkäs kouluhelvetti.. aina oli vitunmoinen kiire ja stressi kun ei kiinnostanu pätkääkään mennä kuunteleen kuinka luuseri oon.. noh,yritän rauhottua. On muuten paskamaista kun aivot ei toimi heti aamusta ja pitää soitella ympäriinsä et mitähän menoo oli tänään? mä vihaan suunnitelmia.. Mun elämä menee niin,et voin herätä kilometrien päässä sieltä mihin meen nukkumaan. Kait tää tästä..