Oon aina pelänny liikkua kämpässä yöllä.
Kävin hakemassa voileipää ku kuolen nälkään, ja sammutin kaikki valot matkalla takasin. Yleensä jätän oven raolleen ja kipitän niin nopeesti ku voin takasin mun sänkyyn, ja käännyn ovee päin ettei kukaan seuraa mua (joo, skitsoon turhaan :D). Mut koska yritän päästä sen pelon yli, kävelin rauhassa perälle asti, istuuduin ja vilkasin ovelle. Vtu sit se ovi aukeski yhtäkkiä.
Onneks se oli vaan Osku, mut pitkään aikaan en oo säikähtäny niin kamalasti.
Paitti aikasemmin yöllä kun säikähdin jotain mun aivojen tuottamaa jotain varjosysteemiä mikä näytti tulevan nopeesti kohti. Päästin jopa äänen ja menin peiton alle piiloon.
Jaa pelkään pimeetä? Enen.