Tà à nà à n keskiviikkona oli siis kolmas kokonainen pà ivà ni tà à llà là mpimà ssà Roomassa (090909).
Herà sin kohtuullisen aikaisin jo 7 aikaan, jotta ehtisin opastetulle vierailulle vatikaanin museoon. Pà ivà oli tà hà n mennessà pilvisin, mutta se ei là mpòtilaan tuntunut vaikuttavan. Là mmin tuli yhtà lailla.
Olisi ollut mahdollisuus nà hdà itse paavikin, mutta jono laitettiin juuri nenà n edestà poikki. Siis juuri niin nenà n edestà , ettà jos sisà lle olisi pà à stetty vielà yksikin henkilò, niin se olisin ollut minà . Onneksi en ole mitenkà à n erityisen uskovaista sorttia. Muuten olisi saattanut harmittaa enemmà nkin. Aivan tarpeaksi hyvin nà ki kolmelta isolta ulkonà ytòltà , jotka oli sijoitettu aukion reunoille.
Pà ivà n aiheena oli kuitenkin itse museo. Eilinen oppaamme, David, ei valitettavasti ollut oppaanamme tà nà à n, mutta asiansa tunteva Thomaskin oli ihan mukava kaveri. Tiedon ja sen tarkkuuden mà à rà , mità kaveri pà à steli suustaan oli ihan uskomatonta. Todella iso mà à rà henkilòiden nimià , vuosilukuva kristuksen molemmin puolin ja paikkonen nimià . Isot peukut kaverille.
Aikamme vatikaanin sokkeloissa kierreltyà ni ja parin suunnistusvirheen jà lkeen pà ivà alkoikin olla jo sen verran pitkà llà etten enà à , mihinkà à n tunnetumpaan nà htà vyyteen enà à viitsinyt hakeutua. Onhan nà ità pà ivià tà ssà vielà jà ljellà .
Huomenna olisi tarkoitus pità à "vapaapà ivà " nà htà vyyksistà ja katsella ihan yleisesti mità sità keksisi. Voisi oleskella vaikka altaalla tai kierrellà là històn pikkuteità . Saa nà hdà mità huominen tuo siis tullessaan.
Nà in siis tà llà kertaa.
Tà à llà Eetu Và lkkilà - Rooma