IRC-Galleria

Kyllä, kaikkia hyviä biisien sanoja laitan. (Omasta Mielestä Hyviä = )) )

Karstakulman Piispa, seurakunnan mustin lammas
perusveisaajiin verrattuna painii hieman eri sarjas
talvet tärisee Vessas, kesät Marjaniemen rannas
kalpee Aave vakiodarras ja tunnelma on harras
päätä särkee, oksettaa, vituttaa ja huimaa
löytyy laattaa lipereistä, Piispan suuta kuivaa
kieli ensiapuu ruinaa, leegot ylä rivist puuttuu
mutt ehtoollisvinkun jälkeen tää saarna alkaa muuttuu
kohti sitä sarjaa, jota ite perkelekki häpee
lentää virsikirja mäkee, alkaa messuu valuu väkee
jota harvoin kirkos näkee ja saatanan hyvä niin
koska mun kaverit ei lukeudu uskovaisiin ihmisii
pikemminki paskiaisiin, räkänokka punkkareihin
Pähkinään ja kumppaneihin, Memmy posse runkkareihin
meiän lisäks teihin jotka samastuu tähä kamaan
Karstakulman Piispa -likast viimisee sanaan

kertosäe:
Joka toinen sana vittu -vittu mitä sitte
näin kauan kesti että sen tajusitte?
joka toinen sana vittu -vittu mitä sitte
sentterit ilmaan niinku vittu välittäisitte

Piispa, Setä Tamu, Kunkku vitu Pähkinä
bukkaket vittu basic testokänneissä
potkasi pelin vinoo, kisko katsomos viskii
jos sul o muka läpät, ni pidä suu kii
Vaeltava Aave:
Se on Vaeltava Aave, pelkkä Piispa toisinaan
erikoistunu eri naisten pedeis loisimaan
no suhteit ei saa toimimaan, mut ei Piispa siit välitä
sillä ku ei oo mitään päällä, ei voi myöskää mitään hävitä

PA -ei pystyny lyhentää, vaan piti leikkaa koko letti
köyhii taiteilijoit, hauskanpito mieles salettiin
ku kaljamassit loppuu, ni jostain lainaa ottaa
jos natsaa, ni juodaan jotai halpaa joka koppaa

Karstakulman Piispa taas räkälöitä rundaa
massit meni eilen hihnalle, lekaa joutuu pummaa
mutta kas kummaa, tää juoppo keksii keinot
poista Piispaa ja Pähkinää ja unohda Eino Leinot

kertosäe

Välillä Pähkinä, välil Pekka, välil TKK
välillä nii sekasin, et ilman vaatteit vaan samoo
mul o hyvä käsi, pelaa vaa paskal pakalla
pimpin ain't easy, kapakas vitu kujalla
Pähkinä -just se landespede pelle
kaljaa kuluu ku ois vittu isompiki helle
sidukat kaakkoo, viskilekat huulilla
kädet mu taskuis, leikin mu kuulilla
joulupukki jakaa lahjoi, tyhjiks nyytit
absinttikylvyissä likasimmat kyydit
kivekset ku timantit, kovat ja kalliit
neidin suussa jääpaloi sekä kaks pallii
kaikki suvus, samaa paskaa, toinen paketti
sydämetykytyksii mutsille iha salettii
vittu ku mä vittu, vittu vaan manaan
Pähkinä, vittu likast viimeseen sanaan

kertosäe

Missä on onni jonka aikoja sit hukkasin
Missä se rakkaus jonka aikoja sit tuhlasin
Minne katos vuodet jotka piti olla ihania
Minne katos ajat ne sormien välist livahti ja
Tunteeni eksy elämän valtatiellä
Siellä missä oonkin oon aina varmaan tiellä
Ei ole helppoa olla mun kengissä
Pitäs taistella ja yrittää muistaa hengittää
Tippuu puista lehtiä se on taas syksy
Taivaalla salamoi ja päässä on myrsky
Yksi kysymys vaan painaa mun mieltä
Mihin oon menossa ja selviänkö sieltä
Kerkiänkö viel löytää onneen avaimeni
Vai tuunko enää maalaan mieles onnesta maisemii
Kai se sit selviää kun on tarkotus
"Onnellisuus" elämän ikuinen arvotus

kertosäe:
Missä se onni on jäikö se sinne
Sinun luoksesi sinun vuoksesi itken
Valutan kyyneleeni miettien missä onni on
Katosko se tunteitteni bermudan kolmioon

kertosäe2:
Onni joka vetää koko ajan syvemmälle
Mutta antaako se syyn koko loppuelämälle
Sitä etsiä keinoja kaihtamatta
Sillä onni ei oo ostettava vaan ansaittava

Onni ei tullu onnettomuuden mukana
Mutta pakko jaksaa vaan kaiken aikaa mukana
Vituttaa ja masentaa mut koitan olla mukava
Mahtuu yhenkäden sormi ketkä on mun tukena
Onnea en saa millään tältä vitutukselta
Kirjotan kirjettä sulkakynämusteella
Kirje joka täynnä tekstii menneestä onnesta
Kaikesta tosta elämäni käännekohdista
"Onnista, ponnista" näin mulle sanottiin
Hetken aikaan tsemppiä jonka jälkeen vajottiin
Hajottii ja hajottii mun pääkopan sisältä
Kadotin sen onnen sekä eksyin siltä tieltä
Jonne joutu kysyy ohikulkijalta tietä
Nyt ite ohikulkijana sillä tiellä
Onnen kultaselle keskitielle pitkä matka
Vielä onko määränpääni tällä tiellä vaiko siellä


kertosäe

kertosäe2

Missä on onnellisuus ja miltä se tuntu
En muista sitä enää ihan liikaa aikaa kulunu
Päästin sen menemään en muista enempää
Kai sen piti mennä niin kai nyt pitää edetä
Se taisin olla minä joka oli silloin väärässä
Jätin kaiken taakseni muttei onnee oo täälläkään
En kertois onnesta ellen sitä ois koskaan saanut
Enkä kaipais sitä ellen koskaan sit ois kadottanut

Määränpäästä toiseen mä kuljen ja kuljen
Kaiken aikaa kaikkialla vielä kanssa muiden
Etsin ja etsin kartta kädessä mä onnee
Kartta mua ohjaa mua tänne ja tonne
Matkassa mutkii ja kompastuskivii
Alkaa pimees pikkuhiljaa uida mun liiviin
Ja pelottaa et jäänkö tälle tielle elämäkseni
Onneen pyritään, käsittääkseni

kertosäe

kertosäe2

kertosäe

kertosäe2
Ansaittava..