Ihan hirvittää... Mitämäteen mitämäteen! Jos en pääse opiskelemaan, siis? Ei kai siinä sitten paljon muu auta kuin mädäntyä maaseudulla vielä vuoden leikkien hyväntuulista kassatätiä ja wannabe kilparatsastajaa...
Man kan riktigt höra entusiasmen i mina skriverier? Eikö? Haluan oman kämpän, oman elämän. Haluan elämän! Ei sitä että istuu iltaisin kotona ajatellen menisikö ensi viikonloppuna baariin, kun yhtäkkiä huomaa että viime kerrasta onkin jo kolmisen kuukautta? Tai että viimeksi näki kaverin IRL pari viikkoa sitten?
Tavoitteena Turku ja ÅA. Humanistiset tiedealat, pääaine ruotsi. Vaikka kuinka yrittää ajatella positiivisesti: tulihan sentään L yo-kirjoituksissa, ja 9,33 keskiarvo äikästä lukiossa, puhumattakaan äikänopettajan kannustuksesta, niin oikeesti vain hirvittää. EN MÄ OSAA! De kommer alltid att komma ihåg mig som flickan som inte kunde stava till Svenska Akademiens Ordlista! Jag tappade bort ett e. PANIKÅNGESTATTACK!
Mutta mitäpä tässä. Parin tunnin päästä taas töihin hymyilemään. Vaikka onhan siellä ihan kivaa. Ainakin siellä liikkuu ihmisiä.
Mutta jaksaako tätä vielä vuoden päivät?
Uusimmat blogimerkinnät
- Odottelua 20.06.
- Angstia 14.06.
- Personlighetstest 18.08.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (5)
-
▼
2009 (6)
- ▶ joulukuu 2009 (2)
- ▶ heinäkuu 2009 (1)
- ▶ kesäkuu 2009 (3)
- ▶ 2008 (3)