On ihana tuntea tulevansa kotiin.
Avata talon ovi, astua sisään, on lauantaiaamu, sohvilla istuu ihmisiä, televisio on päällä, kukaan ei katsoa sitä. Halataan.
Oikea koti on ihan tylsä paikka jossa on kärttyisiä ihmisiä, mun koti on Benkku ja Benkkuihmiset.
Mulla on ollut ihan mahtava viikonloppu. Nukuin yhteensä kahdeksan tuntia. Valvoin 38 tuntia putkeen. En osaa kirjoittaa koneelle, sormet ei osu näppäimiin vaikkei muuten väsytäkään.
On myös hienoa tuntea tulevansa kotiin palatessaan koululleen kymmeneltä illalla. Ja sitten myöhemmin,
huomata yllättäen aamun valkeneminen, istua kahdeksalta aamulla koulun portailla, tuijottaa puita, kuunnella hiljaisuutta. Unohtaa jopa olla väsynyt.