IRC-Galleria

The axe, the bottle and the rope
The feeling there really is no more hope
The thought of the great unknown
And facing it alone
The dark, the silent and the cold
The feeling I have come to the end of my road
Yes, these are the things I spend
My remaining moments with

Vittu kun osaakin olla angstinen olo. Kaikki vituttaa, ei silleen ko duunissa. Kun joutui korjailemaan muiden tekemiä virheitä. Vitutti kun joku mulkku oli laittanut hälyttimet suunnilleen jokatoiseen rättiin mutta ei sitten sen enempää. Ihan kun ei olisi ollut muutenkin tarpeeks tekemistä! Sovitun kuuden tunnin sijasta olin kaheksan ja sitten lähdin koska ärsytti ja väsytti jo liikaa. If you want something done right, do it yourself. Todellaki.


The desperation and the snow
The feeling of finally coming back home
The melancholy and the hole in the soil so hard and cold

Kotona mikään ei ole yhtään sen paremmin kun täälläkin kaikki (siis ihan kaikki) vituttaa perkele.
Katoin pari jaksoa Pasilaa mikä piristi mutta ei riittävästi eikä pysyvästi eteenkään.
Tilaan kohta sos-auton hakemaan mut, tuun hulluksi ja olen yksinäinenkin vielä. Vittuperse.
Eikä Citymarketkaan ole auki eli sinnekään ei voi mennä.
No töihin varmasti vielä vois mut ei enää koskaan sinne.

Sentencedin kuunteleminen on parasta. Hah, olin unohtanut miten tästä tulee silleen näin hauska ja tarve vetästä ittensä naruun. Hihiih, kolme levyä putkeen ja itsemurha kuulostas aika hilpeeltä ratkasulta. Jee jee.