IRC-Galleria

Jeesus kun alkoi ahdistamaan. Tuli kummasti sellanen olo, että mun ympärillä tuppaa ihmisiä (ja eläimiäkin) kuolemaan jatkuvasti. Tämän vuoden puolellakin on jo liian moni mennyt. Tärkein mulle oli niistä tietenkin Otto/Tuomo. Sitten Kassu. Aini. Iina. Robert.
Ei näistäkään kaikki mulle mitään läheisiä olleet, mutta kuitenkin niin että tuntuu perkeleen pahalta.
Ehkä siksi, että on muutenkin ollut liikaa menetyksiä, liian aikasin. Pitäisi lakata valittamasta mutta en mä pysty - kummasti se vaan ei mene ohi. Ei aika mitään haavoja paranna, se sanonta nyt ainakin on täyttä paskaa.

Tänään aamulla näin maassa kuolleen linnun. Ehkä se aiheutti tämän. Mutta kun se lintu oli niin kuollut kuin vain voi olla, näytti niin hauraalta. Silti tuntui että sen linnun henki on vielä sielä sisällä. Olisi pitänyt käydä hautaamassa se, mutta jokin esti.


Vittu mä menen jonnekkin muualle angstaamaan. Nyyh nyyh ja viil viil.