Olen kauhean kalpea
ja niin hirveän pieni
Sinä ylpeä, loistava
valo kaunis ja ihana
Olen tottunut luopumaan
kukaan viivy ei kauaa
Mä en käskenyt lähtemään
enkä pyytänyt jäämään
Vain muistamaan
Tehdään niin kuin täytyy
Kun mentävä on
niin mentävä on
Annoit mulle onnen
Saat takaisin sen
sua tarvitse en
Epäreilua sattumaa
että kun minä pieni
väsyin, kalpea, loistamaan
sammui toinenkin tähti
ja nyt huomasin viimeinkin
että yö on niin suuri
Pimeää aina jatkuvaa
Näen juuri ja juuri
ja onneni on jossain siellä
Annoit mulle onnen
nyt annan sen pois
Mä päästän sut pois
PMMP - Onni
Kiitos villen porukat kauniista hautajaisista.
Todella, epäreilua sattumaa.
Mutta muistakaa kaikki:
Eläkää elämää niin kuin jokainen päivä olisi viimeinen.
Muistakaa, sanat jotka sanotte toiselle voi olla viimeiset.
Kauniit ajatukset pitävät hengissä...
Surulliset tappavat..