oopee puhu masennuksest, mä oon kokenu sen saman
, kaks viikkoo ilman unta, eikä tunnu parantuvan
ajatukset turtan, eikä kehossa ollu mitää eloo
itsemurha ajatuksissa mut ei siit ollu pelkoo
menneitä ei muistella mut hyvä niist on puhua
olin sillon sairaalas puoltoist viikkoo about "kuolleena"
tappavassa taudissa, tai niin moni epäili ja
masennus vaa lisäs pahaa oloo. `miten kestäisin`
ei oo ihme, eikä syykää oo niin yllätys
menetetty rakkaus, parannus siis ystävyys
kaverit tuken, ei ne lähteny vaik pyysin menee
ville kiitos siitä, teen nyt kaikkeni siis sun etee
, mun oma paha olo, se on nyt taakse jääny
vaikka kuinka lähel ei se elämä siis siihen pääty
tavallaa siis ase ohimolla mut viel elän siis
tein valintani, tee omas, ,, peace