No niin. Tämmösiä suuria valaistumisia tulee aika harvoin. Tällä kertaa tajusin yht'äkkiä, että puhuttu kieli on paljon täsmällisempää kuin kirjoitettu. Tavallaan. Tavallaan myös toisinpäin.
Kun ihminen puhuu, niin se pystyy puhumaan monimerkityksellisiä lauseita niin, että kuulija ymmärtää niistä vain yhden tarkoituksen. Jos näitä lauseita kirjoitetaan paperille, niin niistä tulee hankalasti tulkittavia ja täysin monimerkityksisiä.
Ja tämä sen takia, että onnistuin kirjottamaan lehteen yhden naisen kommentin, jonka itse ymmärsin, mutta joka auki kirjoitettuna tarkoittikin ihan muuta. Hyvä minä. Toimittajan tehtävä on pitää huoli, että lehdessä olevaa kieltä voi ymmärtää vain yhdellä tavalla - oikein. Eli mokasin. Totaalisesti.
Ainoo säkä on, että kokoomuslaiset harvoin lukee demarilehtiä. Täytyy vaan toivoa, että tätä naista ei kiinnosta. Tai jos se haluu oikasua, ni toivon hartaasti, että en oo enää toimituksessa. Enää yks päivä...
Muita virheitä: Kansanedustajien kuvat meni painoon RGB-muodossa. Hyvähyvä. Aivan kamalan näkösiä.
Taittajalta oli unohtunu yks piste tokavikasta lauseesta ja lopputulos oli epämääränen. Mut ei voi mitään.
Ja jutun sisältö oli paskaa, mut siitä ei oo huolta. Voin jopa pitää itseäni jonkun verran osaavana, että sain edes ton suollettua ulos.
Ja tosi hauska tehdä jotain kalajuttua, johon en keksi mitään JÄRKEVÄÄ sisältöä. Taas yks uutinen, josta puuttuu se uutinen. Ja varmaan yks setä vetää herneen nenään, ku löytää nimensä tommosesta tekstistä. Ja on se niin kivaa, että se sattuu olemaan faijan tuttu. Ihan niinku kaikki Suomen kala-asioissa kahlaavat tädit ja sedät.
Ois ehkä parempi kirjottaa nimettä. Ainakin joitan juttuja. Ihan oman itsen vuoks. Tai lähiympäristön. Kyllä mä nimeni laitan alle mihin tahansa, missä sitä tarvitaan, mutta ei se silti kivaa oo päätyä asemaan, jossa haastateltavat tuntee haastattelijan. Varsinkaan jos oikeesti etsitään niitä totuuksia.
Tässä maailmassahan ei saa missään nimessä puhua suoraan. Tai useissa mestoissa edes totta.
+Ja ulkona paistaa aurinko ja mun jutun pääkuvassa on kadut valkosena lumesta.