IRC-Galleria

Vitun paskaa aina kuulla kaikilta muilta mitä musta on sanottu. Koskaan ei sanota päin naamaa. Anteeks nyt vaa, mutta en ymmärrä. Tuntuu vaa pahemmalta aina kuulla muilta. Emmä tiiä onks se tämmösist henkilöist jotka tätä harrastaa jotenki hauskaa, mutta musta ei. Onko kivaa leikkiä ihmisten tunteilla. Sitäkö tää on? Peliä? Aina ollukki? Tosi kivaa hehee. Anteeks oon tosi väsyny ja tällee, mutta en nyt tiiä mitä mun pitäs tehä ku ei nyt mikää paras fiilis.
Tiiän itekki, että oon hyvin kaukana täydellisestä ihmisestä, mutta ei täällä kukaan mukaan täydellinen oo. Ihmiset toimii tyhmästi ja kunnioittaisin kovasti jos joku joskus virheensä myöntäisi eikä sit suojelisi omaa nahkaansa siinä kohtaa ku
kysytään, että onko tehty jotain väärää.
Ehkä se on jotenki helppoa jos on itellään vaikeeta niin sit vaa suojella sitä omaa perserttä joka tilanteessa ja aatella vaan, että ei haluu satuttaa itteensä yhtään enempää, mutta ymmärtäkää nyt lapset rakkaat, että se tie ei oikeesti vie pitkälle. Kohta voikin sit olla ihan yksin ja ehk sit älyy miten tyhmästi on toiminu. En tiiä. En jaksa ees kirjottaa paremmin, mutta oon jotenki niin asdfghjkl.
Musta vaa tuntuu niin turhalta ja joltain idiootilta joka eka ihan sokeesti uskoo kaiken hyvän ja todellisuus olikin ihan jtn muuta. Luottamus ihmisiin alkaa vähenee ja tuntuu, että ei koht uskalla sanoo mitään ääneen ku joku sen väärin ymmärtää tai jtn.

Kiitos ja kumarrus ja toivon, että joku nyt pystyisi ymmärtämään mitä tarkotan eikä ymmärtäis vääri. Ois tässä muutakin, mutta antaa olla. Ihan sama.