IRC-Galleria

Mulla tulee ikävä tätä maata ja näitä lapsia. Kuukausi on liian pitkä aika jotta ei kotiutuisi. Ja nää lapset... Kuunnellaan intiaanimusiikkia (kylläjuu, se on se 'mäeevoonaina,mäeevoonaina', älkää muistuttako) ja Stone Agea ja hihhuloidaan = 'tanssitaan'. :') Ja ne on ihania. Roman on ottanu tavakseen nukahtaa mun syliini. Se on kamalan mukavaa kun on semmonen (keltämättä jo aika iso) vauveliini sylissä. ^^ Vauvat tuoksuu ihanalta.

Älkää vain ymmärtäkö väärin. En ole hankkimassa lapsia missään määrin tässä lähiaikoina, en kestäisi tätä työmäärää 24/7 kahdeksantoista vuoden ajan, enemmänkin jos lapsia on useampia eri-ikäisiä.

Ja tää maa. Onhan tää kamalan mekaaninen jotenki, yölläkin kuulee kovaa kolinaa ryminää ja kohinaa autobaanoilta, välillä tuntuu kuin tää itse maaperä kolisisi tai loksahtelisi jossain suuremmassa koneistossa. Mutta nää puut. Kaksi kertaa korkeampia kuin Suomessa, se on aina keskieuroopassa niin. Voivoi. Olis pitäny käydä Aachenerwaldissa (metsä), mutta kun on töissä se on vähän vaikiaa.

Katja perkele uskalsi arvostella mun intiaanimusiikkiani. Saatana mä rupeen haukkumaan sen Bon Jovia seuraavaksi. Pyh.

Mutta ihana nähdä kaikki taas Suomessa, mulla on ikävä sitä maatakin, Suomen syksyä, onneksi se tulee pian. ^^