IRC-Galleria

POHJALAINEN JA HÄRMÄLÄINEN

- Miksi härmäläiset ovat omituista väkeä?
- Koska he asuvat korissa ja uivat veressä.

- Mikä on härmäläinen esileikki?
- Mies sanoo: hiero ittes märäks sillä aikaa kun mä käyn paskalla.

- Mistä erottaa pohjalaiset häät ja hautajaiset?
- Hautajaisissa on yksi juopunut vähemmän.

- Mitä ovat kolme ärrällä alkavaa autoa pohjalaismiehen tallissa?
- Renaultti, ratsuni ja riisselimersu.

- Mitä sanoo pohjalainen, jonka lompakko putoaa lattialle?
- Olipa onni, ettei varpahille puronnut!

- Mitä yhteistä on pohjalaisella ja savolaisella?
- Molemmat kehuvat itseään mahdottomasti.
- No mitäs eroa heillä sitten on?
- Pohjalainen on tosissaan.

- Montako härmäläistä tarvitaan vaihtamaan sähkölamppu?
- Ei yhtään. Härmän jätkä ei pelkää pimeetä.

Emäntä ja piika sairastaa Haaroosta, isäntä ja trenki samasta paikasta Nyppelin päästä, luki Vähäkyrön pappi kirkossa.

- Enkös tullut komeasti? sanoi pohjalainen, kun katolta putosi.

Eräs pohjalainen "pisarissa" oleva työmies vietiin poliisikamariin. Siellä kysyttiin hänen nimeänsä.
- Kuhna mä oon!
- Minä kysyin, mikä sinun nimes on? poliisi kysyi toistamiseen.
- Kuhna mä oon!
- Kussa oot! Kussa oot! Poliisikamarissa oot, mutta mikä sinun nimes on? alkoi poliisi jo hermostua.
- Usko pois, se on Kuhna! työmies intti.
Ja uskottiinhan se viimeinkin.

Helsinkiläinen oli käymässä pohjanmaalla, ja kysyi eräältä pohjalaisukolta, mikä on isännänviiri.
- En minä tiedä sen tarkoitusta, mutta meillä on sellainen tapa, että aina kun isäntä aamulla lähtee kauppareissulle, niin emäntä laskee viirin alas ja naapuritalon isäntä rientää paikalle.

Härmän Heikillä oli tapana milloin missäkin leveillä ja kehuskella olemattomalla omaisuudellaan. Kerran taas yksillä juhlilla hän oli täydessä vauhdissa, kun yksi aikamiespojista tokaisi:
- Kuules isä! Mitäs jos kuolisit nyt kun meillekin jäisi jotain tapeltavaa.

Härmän häjy kertoi tappelustaan:
- Ensteeks löi jätkä, sitte löin mää ja sitten noi Kauhaavan kirkoonkellot.

Härmän syrjäkylillä pidettiin häät. Ne päättyivät reiluun puukkotappeluun, kuten siellä on tapana. Muuan isäntä, joka oli saanut toistakymmentä isoa haavaa, vietiin lääkäriin ommeltavaksi. Isäntää paikatessa tohtori kysyi:
- Eikös tällainen määrä haavoja vihoittele aika lailla?
- Kyllä se näin äkkiään vihoittelee, kun ei ole tottunut. On väki niin vähentynyt, että nyt on kunnon tappeluita vain kerta pari vuodessa.

Härmässä oli häissä tapeltu oikein pahemman kerran. Ruumiita oli tullut muutama, paljon useampi oli saanut siipeensä ja parikymmentä miestä oli haastettu leivättömän pöydän ääreen. Näiden käräjille joutuneiden joukossa oli yhdeksänkymppinen puolisokea äijäpaha, jonka hengityskin hinkui kuin hän olisi tehnyt kuolemaa. Tuomari katsoi syytettyä ukkoa kummissaan ja kysyi:
- Miten ihmeessä tekin voitte olla mukana puukkotappelussa?
Hinkuen vanhus vastasi:
- Kööh... Mää makaan vaan pöyrän alla ja, kööh, katkon puukoolla kinnerjäntehiä.

Härmässä pieni Matti-poika tuli pihalta ja huusi:
- Isä, Jaska löi mua puukoolla!
Siihen isä vain:
- No, trenkääkö sunkaan mennä pihalle puukoota!

Kahareen maattava ku Seinäjoen flikan yöpaita.

Katonharjalla oli neljä miestä töissä: karjalainen, savolainen, hämäläinen ja pohjalainen. Köysi petti, ja miehet lähtivät putoamaan. Karjalainen huusi:
- Nyt mie mään, pojat!
Savolainen lohkaisi:
- Ei se puttous mittää, mutta se äkkipyssääs.
Hämäläinen arveli:
- Olisko jo mennä?
Mutta pohjalainen iski puukkonsa kattoon ja sanoi:
- Meillä lähretähän, koska itte tahrotahan.

Kirkkoherra ilmoittaa saarnastuolistaan Isonkyrön kirkossa:
- Seurakunta on saanut tuntuvan rahalahjoituksen, mutta lahjoittaja haluaa pysyä tuntemattomana.
Silloin nousee eturivissä istuva iso isäntä seisomaan ja sanoo kovalla äänellä:
- Minusta se oli parempi niin!

Kuten tunnettua, eteläpohjalaiset pitävät yhtä asuivatpa missä päin maata tahansa. Muuan mies rysäytti autollaan toisen perään ja poliisi tuli paikalle. Poliisi ryhtyi kirjoittamaan sakkolappua peräänajajalle ja lappua kirjoitellessaan sattui kysäisemään, kun oli kuulevinaan tuttua murretta:
- Mistäs päin te olette kotoisin?
- Kauhajoelta, mies vastaa.
- Kas vain, niin minäkin. Odottakaapa hetki niin minä käyn kirjoittamassa sakon tuolle törpölle, joka pysähtyi eteenne.

Lääkäri naiselle: - Täällä on jo käynyt sukupuolivammaisia Vetelistä, Reisijärveltä ja Lannevedeltä. Mistäs rouva tulee?
- Alahärmästä...

Maalaispoika tuli Etelä-Pohjanmaalta Helsinkiin ja tietysti aseman kundit hyökkäsivät hänen kimppuunsa pummaamaan.
- Kuule jätkä, anna femma, sanoi ensimmäinen partasuu.
- Mikä se sellaanen femma on?
- Ei se ole paljon mitään, anna kymppi, toinen ehätti sanomaan.

- Mitä sä puhut, jokoot ittekualhen poika, sanoo Härmän poika toiselle, mun isäni on puukoolla tapettu!

Monille eteläpohjalaisille tuottaa toisinaan vaikeuksia päätellä, mikä heidän puheensa r-äänteistä pitää kirjakieltä puhuttaessa tai kirjoittaessa muuttaa d:ksi, mikä taas saa jäädä r:ksi. Erään liikkeen ikkunassa oli taannoin ilmoitus "Tänään saa savukalaa suudella alennuksella". Varsin moni r-alueen eläjä on lopettanut jopa liikekirjeensä sanoihin "Suudella kunnioituksella". Samaan sarjaan kuuluu erään kauhavalaisen soralaskun teksti "Laskutetaan sodanajosta".

Pohjalainen isäntä näki etelässä käydessään markkinoilla komean hevosen ja kysyi omistajalta:
- Onko tua hevoonen myyrä?
Tähän tuli heti kipakka vastaus:
- Ei se mikään myyrä ole, se on hevonen.

Pohjalaismies oli ollut tappelussa, saanut puukosta ja makasi leikkauspöydällä.
- Ei tartte parsia niin tarkkaan, sanoi mies lääkärille, mä menen juhliin huomennakin...

Pohjanmaalla retkeilevä turistiseurue ohjattiin pitäjän vanhimman asukkaan, yli satavuotiaan ukon torppaan. Aikansa haasteltuaan matkalaiset osoittivat lähtemisen merkkejä.
- Menettekö Vaasaan päin? kysäisi vanhus.
- Kyllä, kuinka niin?
- Meinaan että jos olisin saanut kyydin seuraavaan pitäjään. Toimin myös siellä vanhimpana asukkaana.

Pohjanmaan lakeuksilla kävi kerran niin että poliisipartio tapasi tiellä miehen, jolta oli puhjennut autosta rengas. Virkamiehet pysäyttivät autonsa ja kysyivät, mitä huolia miehellä oli.
- No kun ajoin viinapulloon.
- Ettekä nähnyt sitä ajoissa?
- No eihän sitä voinut nähdä, kun se oli sillä taskussa.

Pohjanmaan poliisipäivystys on antanut paljon puheenaihetta. Siellä jos tulee sivukylässä tappelussa ruumiita, niin paikalle hälytetyn poliisipartion ensimmäinen tehtävä on hälytyksen saatuaan mennä lähimmän huoltoaseman baariin ja syödä tukevasti, jotta jaksaa ajaa perille.

Pohjanmaan savotalla muuan jätkä kysyi kaveriltaan:
- Tijäks sää kui Kemiksi kirnu peshän?
- Eh.
- Käännethän nurin ja nuolhan.

Poika meni friiuulle, teki mitä taisi ja kysyi lopuksi tytöltä, mistä tämä oli kotoisin.
- Alavuuresta, vastasi tyttö.
Poika luuli tytön tarkoittavan "ala uudestaan" ja aloitti uuden rynnistyksen. Kun sängyssä oli taas välirauha, poika kysäisi toisen kerran:
- Niin, mistä sä olikkaan kotoosin?
- Alavuuresta.
- En viitti enää. Siinä niin väsyy, tunnusti poika.

Ruotsinpyhtäällä on paikka nimeltä Karvahaara. Pitäjässä oli jokin kulkutauti liikkeellä, ja pappi luki kirkossa esirukouksen:
- Emäntä kipiä Karvahaarasta ja piika samasta paikasta.

Savolainen renki teki aitaa Pohjanmaalla ja sai isännältä ohjeet:
- Kunhan teet sellaista, ettei itikka mene läpi eikä yli.
Sitten isäntä meni katsomaan. Renki oli tehnyt tavattoman korkean aidan ja tukkinut sammalilla raot, ja kun katsoi, niin läpi ei mennyt, mutta joku huimapää lensi vielä yli. Pohjalainen isäntä tarkoitti "itikalla" lehmää.

- Se on valee, että mailma pyörii, sanoi Männistön muori, sillä aina on meirän kamarin peräklasista kirkko näkyny.

- Talvisorass saatihin kerranki tapella iliman nimismiestä!

Tilastojen mukaan avioerot ovat Pohjanmaalla paljon harvinaisempia kuin muualla Suomessa. Tilasto paljastaa yhden hämmästyttävän seikan: jotkut erehtyvät edelleen pohjalaisten kanssa naimisiin.

Usko pohjalaisten suoruudesta on osoittautunut vääräksi: Kyllä Pohjanmaalla suoraan sanotaan, mutta selän takana.

Vanha Laura oli kova matkustelemaan. Kerran hän kysyi yösijan hintaa pohjanmaalaisesta talosta.
- Halapaa täällä on, sanoi isäntä, kon naapurin ämmä soittoo viulua kaiket yöt.
- Ei tee mitään, sanoi Laura, minulla on huono kuulo.
- Jaa, mietti isäntä, son sitten kympin lisämaksu.

Vanha pohjalainen päivätyöläinen toi TVH:n konttoriin paperin, johon hän oli raapustanut:
- Kahteksan tuntija rouvan jyystyä, kahteksan tuntija ahamanpanua.
Otti aikansa, ennen kuin kassassa saatiin selville, että mies laskutti TVH:ta roudan hakkuusta ja Ahma-merkkisen koneen kiinnittämisestä traktorin perään.

Yksin on hyvä syärä, mutta kahren on paree maata.

Kerännyt ja kirjoittanut Arto Ikola 1999-2003.