IRC-Galleria

Maanantai meni eläintarhassa erilaisia paikallisia erikoisuuksia tiiraillen, joskin vesinokkaeläin oli ja pysyi piilossa :(
Koalat, nokkasiili, kengurut ja vompatti kuitenkin ilahduttivat luontaisella käyttäytymisellään (eli nukkuivat ja söivät), etenkin vompattien ketarat levällään nukkuma-asento toi hilpeyttä. Illalla tsekattiin Bondi Beachin näyttävät aallot ja Bondin italialainen ravintola, nappasin suussasulavan pihvin, jonka lisukkeena toimiva salaatti oli hieman makujen ristiriita, toimiva annos viineineen.

Tänään tapasin Sulakkeen aussitiimin, joka kaikessa välittömyydessään oli aivan mahtavaa seuraa. Sain osoitteen ja suuntiman löytää toimisto, mutta eihän siitä mitään tullut. Lopulta Karen seurueineen tuli noukkimaan meidät viereisen kasinon edestä ja johdatti lounaalle läheiseen pubi-thaimaalaiseen. Lounasseura oli toimivaa ja monen Suomi-stereotypian jälkeen näyttivät aussikollegat toimistotilansa sijainnin. En kyllä tajua miten ihmeessä paikan olisi voinut löytää ilman alueen parempaa tuntemusta. Toimisto sijaitsi remontoidussa satamamakasiinirakennuksessa, jossa parvekkeella oli grilli. Tilaa oli vähän ja kaikki 6 henkeä istuivat samassa n. 50 neliön tilassa. Toimisto silti vaikutti mukavalta, ja tiimikin vaikutti olevan tilaansa erittäin tyytyväinen. Keskusteltiin siinä vielä toinen mokoma mukavia kunnes siirryttiin parin kaupan kautta takaisin hostellille juomaan olutta.

Juuri Onde-nimisestä ravintolasta palattuani voin kehua mestaa varauksetta. Alkupalana friteeratut kesäkurpitsankukat rucolan kera veivät kesäkurpitsakokemukseni uudelle tasolle. Pääruuaksi valittu ankka oli valmistettu varsin maistuvasti ja lisukkeina olleet karamellisoidut omenat, saksanpähkinät ja perunat sointuivat todella hyvin yhteen. Koko komeutta vielä täydensi oivasti valittu Pinot Noir, joka maksoi lopulta hieman enemmän kun hinnastosta katsoin, mutta tuntui sopivan ruokajuomaksi todella hyvin. Pääruuassa kesti hetken aikaa, mutta siitä korvaukseksi tilattuamme jälkiruokakahvit ilmestyi pöytään suklaaterriini kerman kera korvaukseksi odottelusta.

Paikassa ja nämä pari ravintolakokemusta takanapäin voin todeta, että tapana tuntuu olevan puhua erittäin kovaäänisesti ravintolassa ja ruokailu olikin sävytetty melurajan reunavilla olevalla puheensorinalla, jonka takaa oli vaikea kuulla mm. tarjoilijan kysymyksiä ja kommentteja.

Joko alueesta, tai kaupungin yleisestä ilmapiiristä johtuen homot osaavat olla itsenään liikkeellä. Onde ei tehnyt poikkeusta vaan vieressä istui kaksi iltaansa viettävää homoa syömässä. Kolmas, ilmeisesti näiden kahden muun tuttu kävi paikalla kääntymässä muutamaan otteeseen, Seurueen oltua lähdössä kolmas tulee kysymään "you know the back-gate?"... järkevänä seurueemme kääntää tekstin suomeksi ja koko porukka menettää hallintansa.. onneksi suomenkielisen kommentin jälkeen, ettei synny kiusallista tilannetta.