IRC-Galleria

Tahtoo ulos:)) tahtoo nähdä ihmisiä,viikko himassa riittäää. Mä rupean kohta
puhumaan seinille tai sit erakoidun:)
Tänääki ku oli suorittamassa 2 vaihetta oli sellanen olo "KÄÄÄÄÄK ihmisiä,piiloon".

Mua ärsyttää tää mun pipo,koko ajan päässä ja tukka iha pystys kun tulee kotiin,
sais toi korva parantua,et voi olla taas ku normaalit ihmiset.

missä se rakkaus joka on niin täydellistä
jota näkee tänään pelkästään niis hyvis näytelmissä
missä on usko, joka saa mut vannoo
et huomenna mä hymyilen, kautta kiven ja kannon
en saanu morsioo, jäi perheestäni toive
nyt ei oo jäljel annettavaa kenellekään toiselle
ja vaikka haaveeni haihtuis savuna pilviin
sä et tuu koskaan näkee niitä kyynelii mun silmis

mä oon nähny tämän kummaltaki puolen
tänään avasin suuni en puhu siit enää huomen
se teki musta heikon ja samalla
se teki muhun haavan jota ei aikakaan paranna (ei!)
ostin menolipun vaikka
mä tiedän etten pääsekään pakenemaan aikaa
ku kävelen reppu selässä kohti sitä laivaa
mis istuu miehet jotka ei niit rajoi kaipaa



kohdusta hautaan matkalla laulan
saan pilvilinnaa rakentaa
mut ei se, ei se auta, en saa rauhaa
ehkä huomenna löydän jotain parempaa

kohdusta hautaan matkalla laulan
jatkan matkaa ku ei ollu mun aarre tääl
ei se auta ei
mut ehkä joskus vielä mä löydän mun sateenkaaren pään


mitä tahansa teenkin, minne meenki
tummat pilvet seuraa mut mä kestän sen sateenki
ei oo valoo kämpil, ei ketää oottamassa
vaan sun ääriviivat sekottuu harmaaseen massaan
usko toivo ja rakkaus, miksi kaikki kaikkoaa
juna jatkaa matkaa mutta ei oo sulle paikkojaa
kai se on mennyttä, mut se oli kaunista
tän kiiree keskel meinasin jo putoo vauhdista

mut mä tiedän, tää opettaa ja vahvistaa
enää en rakenna pilvilinnaani pahvista
aika pakata reppu, kääntää sivuu
mä toivon rakkaudella ajattelen sinuu

tää opettaa ja tää vahvistaa
nyt kävellään vaan eri tahdissa
mä meen meen meen
minne mä lystään


ku suunta on varma ni tienviitat vaan sekottaa
eikä mikään taaksepäin tsiigaamal helpota
mul oli joskus käsitys siit mitä oon ja mitä en
nyt oon kahenkymmenenkolmen vuoden ikänen
ja elämä lipsuu vaan sormien välistä hukkaan
ku hidastamatta ajan jokaiseen mutkaan
ne sanoo et elä jokainen päivä niinku viimenen
se meinaa vaan et huomennaki pitäis olla kiireinen

juosta kokemusten perässä, nopee kulkee elämä
jos sul on halu kulkee sokeen mut ei herätä
mä pidän suunnan varmana, mut on luotu kulkemaan
en jaksais päivääkään ilman uskoa suurempaan
huomennaki mä heittäydyn tuulen mukaan uudestaan
ku tiedän et ehkä jossain ylhääl mua kuunnellaan
ympärille katsomatta Babylonist suuntaan läpi
takas Eedeniin hyvän- ja pahantiedon puusta käsin

Oli pakko pistää tämä muistiin. Hausmyllyn-et jättää saa biisi herätti 2 vuoden takaiset
hetket jolloin mun rakkaimistani oli menehtyä....

Mari,tää on sulle.Saan olla kiitollinen että olet täällä vielä,pitämässä mua pystyssä.
Sitä mä toivosin 2 vuotta sitten hartaasti et tulisit takaisin ja niin tulit<3



Välinpitämättömyys tunteista toiseen
Suuri rakkaudettomuus miten poistaa voi sen
Sä et jättää saa mua milloinkaan
Sen tiedän kai nyt viimeinkin
Sä et mennä voi niin paljon koit
Saman tunteen tunsit itsekin

Kaikki loppuu aikanaan
Unelmat valuu hiekkaan
Tämän kaiken kokea kai saan
Huomenna jo uudestaan

Välinpitämättömyys tunteista toiseen
Suuri rakkaudettomuus miten poistaa voi sen
Sä et jättää saa mua milloinkaan
Sen tiedän kai nyt viimeinkin
Sä et mennä voi niin paljon koit
Saman tunteen tunsit itsekin

Sä et jättää saa mua milloinkaan
Sen tiedän kai nyt viimeinkin
Sä et mennä voi niin paljon koit
Saman tunteen tunsit itsekin

Et jättää saa milloinkaan...

Mä tiesin tän päivän tulevan ja
osasin odottaa et eteenpäin on kuljettava
ovi suljettava, jätettävä taakse tää vaihe
ja se meikäläisen taas vetää haikeeks
se on ain vaikeet pakkaa laukut ja hyvästellä
vaikka järki sanookin et, nyt on hyvä mennä
mä vihaan hyvästejä vihaan sitä ajatusta
sitä että pikkuhiljaa tutul jengil hajaannutaan
eikä kokoonnuta kallioille tavan mukaan
sä lähdit eikä luokkakokouksessa tavattukkaan,
tutun valan mukaan, eikä mua halaa kukaan
vaikka lähtiessä väitän että vielä palaan mukaan
mut se on harhakuva johon haluun uskoo ite
tekee lähdöst helpomman, tunnet että sust on siihen
mut mul on kiire mä lyön oven kiinni mennessäni
toivon että löydän jotain yhtä hyvää edestäni

tsiigaa laineet palaa, mä istun haikeena taas
se on vaikeeta mut maisemaa taas vaihdettava
toivon et viel törmätään mut sanon kaiken varalt
hyvästi.

Meni taas melkee koko viikonloppu kalastellessa Heidin kanssa,mut Heidil oli vissii paremmat
vieheet ku mulla ;))))

No ens viikonloppuna on uudet kujeet;)

Vieläkin palaat mieleeni öisin,sinun vanhat elämää nähneet,mutta niin iloiset silmäsi.
Kaunis hymysi. Ikävä pistää rintaa,enkä voi käsittää vieläkään täysin,että olet poissa.
Tuuduttaudun mietteeseeni että, olet seilaamassa ikuisella merellä pappan kanssa ikuiseen
auringon nousuun. Olet onnellinen siellä ja katsot siellä kuinka elämäni elän.

Minulla jäi vain kauniit muistot sinusta ja niistä pidän kiinni. Muistan vieläkin viimeiset
sanasi, ja vieläkin toivon ettei ne olisi olleet viimeiset.

Päivä kaunein sammuvan on,kukka kuolee korvaamaton. Kun päättyy tää
muisto vain jää. Kun sä lähdit pois en huomiseen uskoa vois.


Tämä on sinulle Rauni,rakas mummoni
Rakkaudella Tiina.

Päivä kaunein sammuva on,
kukka kuolee korvaamaton.
Kun päättyy tää,
muisto vain jää

Kun sä lähdet tänään pois,
huomiseen en uskoa vois.
Kun päättyy tää,
muisto vain jää

Kuiskeen nyt vain tuulen, mua saa muistuttaa.
Sun nimes kuulen, kuin kutsun jostain kauempaa.

En viestiin vastata mä voi,
kutsu tuuleen turhaan nyt soi.
Kun päättyy tää,
muisto vain jää.
Muisto vain jää.

Kuiskeen vain nyt tuulen, mua saa muistuttaa
Sun nimes kuulen, kuin kutsun jostain kauempaa

Päivä kaunein sammuva on,
kukka kuolee korvaamaton.
Kun päättyy tää,
muisto vain jää.

Kun päättyy tää, muisto vain jää.
Kun päättyy tää...
Kun päättyy tää, muisto vain jää.
Kun päättyy tää, muisto vain jää.

<3<3<3<3<3<3
pää pilvissä,eikä se niin haittaakkaan<3

välitän<3

Niin pahalta tuntuu, tyhjältä tuntuu
Kaikki muuttuu, mut liikaa puuttuu
Joskus on tyhjä katse, hiljaisuus, senkin käsitän, ymmärrän
Tai no, oikeastaan en.
Tummat pilvet sisällä ja ulkona, olen ulkona
Ei oo helppoa mun ajatuksia sulle kertoa
Jotkut on oikeassa, kyllä seisominen herättää
Pitääkö antaa pahan olon maan alle selättää
Mikään just nyt ei oo mulle selvää
Vaan itsellä on aavistut, kuinka paljon pelkään.

Saisinpa sanottua kaiken mitä haluaisin
Vaikeaa, haluun vaan sut takaisin.
Miten tän nyt sanoiks laittaisin
ainoo keino eteenpäin on hiljaisuus, asioiden tajuamattomuus, synkän kuuloisuus
Vaikee nähdä meidän tulevaisuus, vaisuus, alakuloisuus
Ja elämästä pala uus, sinkoutuu tietämättömään, sielu sietämättömään
Yritän haudata ne pois kauas
Olen tällä hetkellä sisältä hauras
En ajattele mielellä vaan sydämellä
Tällä ihmisellä on vaan oma itse vierellä

Kato mua silmiin/
Näät katseen täyn elämänhalua/
En haluu vaan tsiigaa vierest miten käsist elämä valuu/
Ja näät et mul ei oo vielkää täst elämäst hajuu/
Mut ehkä joku päivä jotain täst elämäst tajuun/
Kato mua silmiin/
Ja näät mun kaks eri puolta/
Kun ne vihertää, sydäntä, iloo, ei mistään huolta/
Kun ne on ruskeet, pelkään ajatuksii mun sisällä/
Ja katseest näät sen ahdistuksen mun sisällä/
Kun katot mua silmiin/
Näät vaan paljon iloo ja tuskaa/
Mut jos katot tarkkaan näät vaan valkosta ja mustaa/
Et must saa otet, en anna silmien kertoo kaikesta kaikkee/
Ne vaan näyttää, et on ollu vaikeet/
Ne on nähny mun kasvun pienestä suuremmaks/
Maailma on saanu mun korvat näkee ja silmät kuulemaan/
Niist näkee, mitä teki eilen, ja mitä tänään/
Mut se on vaa pintaraapasuu, mitä niistä sä näät/