Unelma, joka jakaa sydämmemme
on jäätynyt tammikuun pakkasessa.
Keskellä uudenvuoden juhlinnan
se lehti palaa ilotulituksen valossa.
Ainoastaan leikkiä,
teatteria tai harhaa.
Mitä muuta vain,
mutta ei totta.
Mitä on jäljellä maton ja kynnyksen jälkeen?
Tietysti ovi, josta kävelimme silloin aamulla.
Kylmä viima viilsi heti huuliamme.
Selvisimme kuitenkin auringon nousuun.
Keskiöinen metsä kuun loisteessa.
Kaunis näky. Melkein kuin sinä.
Muistatko sen mäen, jonne halusin juosta?
Taisin vihdoin päästä sinne.
Voisiko harha muuttua todeksi?
'cause you're so beautiful