Luin eile jotai omia vanhoja kirjotuksia ja pakko laittaa tää, ku nii hyvi sopii tähä mielentilaan.. yritän pyytää anteeksi <3
Pienet ja suuret, hyvät ja pahat.
Koetelkaa minua nyt, kun olen heikoimmillani.
Testatkaa, udelkaa, vaatikaa ihmeitä.
Jos siltä tuntuu, niin antaa palaa.
Älkää välittäkö edellisen tappelun arvista.
Nyt minua on helppo ohjata, huijata ja hämätä.
En edes vaivaannu ajattelemaan tekosianne.
Valehdelkaa ja tyrmätkää.
Viekää tätä poikaa ihan minne vaan.
Tämä seuraa silmät sidottuina johdattajaa.
Eikä se ymmärrä ajatella itseänsä.
Haluaa vain löytää sen mäen,
jossa hän vietti aikaansa ennen.
Haluaisi niin kovasti juosta
sinne samalle mäelle jonkun kanssa.
Voitti luottamuksen, mutta hävitti itsensä.
Saattoi juosta harhaan, maissipellolle.
Ei enää kykene luottamaan sokeaan muukalaiseen,
joka näytti hänelle tien, maissipellolle.
Älä ole se muukalainen. Älä ole!!
Nousin jälleen yksin tänne.
Täällä ei ole mitään ihmeellistä,
vaikka täällä onkin kaikkea.
Merkitys on kadonnut täältä.
Voisiko se vielä tulla takaisin?
Anteeksi