IRC-Galleria

Hilkka oli hieno tänään <3

Ihan mukavaa mutta Hilkalla oli hiaman virtaa kevyen liikunnan takia..Onneks Anu oli miun apuna kun juoksutin, tamma kusetti miuta ihan 6-0 ja koitti vaan luistaa hommista:'D.Selästä käsin meni ihan hyvin, laukatkin saatiin kumpaankin suuntaan nousemaan.Ei auta kun treenailla tota juoksutusta niin kyl se siitä pikkuhiljaa.Paljon maastakäsinjuttuja myös.Oli kyllä ratsastaessa hieno juttu kun hetkellisesti käytti selkäänsä, ja mie joka en osaa istuu ollenkaan harjoitusravissa en pomppinu siinä vaiheessa paljon yhtään:).Oli ihan mielettömän hyvä hetkellisesti.Tästä tää lähtee:)

Ai niin ja melkein mentiin nurin ja nenälleen :O.Ravailtiin kahdekksikkoa ja kun tein kokortataleikkaan ja pääsin takaisin uralle katos etujalat alta, kolme kertaa tamma niias ja mie aina nykäsin sen pään ylös.Anua melkein rupes naurattamaan kun huomas että ei käyny onneks mitään, niin kyllä nauratti miutakin :'D.Mut hitto et kyllä säikäytti.Meinasin ottaa kameran kentälle mukaan mutta ilman takia en sit ottanu, harmi tuon kun ois saanu viedeolle:)

Mein Vempu rakas lähti tänään, oli miun sylissä loppuun asti.Lähtö oli tosi kaunis..Lisämunuaisvaivat rupes vaivaamaan ja varmasti vanhuuskin.Olihan mummu jo melkein 7½ vuotta vanha.Ja vaikka tiedettiin että kohta joudutaan luopumaan mein neidistä niin silti se aina sattuu ihan tajuttomasti.

Lähetettiin neiti tuhkattavaksi ja laitan tuhkat sitten Rasmuksen tuhkien viereen.Tajunta ei vielä ole tajunnut asiaa että Vempu ei enää odotakkaan kotona..Tää kesä on kyllä ollut niin perseestä, ensin Pimu, sit Ella, Aatu siinä välissä ja nyt vielä mein Vempu..

Ikävä...

Nyt James Blunt:in kappale carry you home soi taustalla.Ja sanat on kuin tehty tähän hetkeen..Voi mein rakasta Vempua, toivottavasti siulla on hyvä olla siellä taivaassa Rasmuksen kanssa eikä mikään kipu enää ikinä vaivaa siuta.

Jussin kanssa neitiä muistellaan pelkällä rakkaudella, se oli niin kiltti ja fiksu.Ratkoi vaikeitakin ongelmia ja nuorena oli sellainen kiipeilyhirmu ettei edes Ruuti ois mummulle pärjännyt.

Kiitos Veera siitä että olit miun vierellä vaikoinakin aikoina ja näytit että elämässä on iloa ja hyvää silloinkin kun siltä ei millään meinaa tuntua.

Nuku rauhassa pikkuinen<3 Veera s.20.4.2002 k.7.10.2009

Trouble is her only friend and he's back again.
Makes her body older than it really is.
She says it's high time she went away,
No one's got much to say in this town.
Trouble is the only way is down.
Down, down.

As strong as you were, tender you go.
I'm watching you breathing for the last time.
A song for your heart, but when it is quiet,
I know what it means and I'll carry you home.
I'll carry you home.

If she had wings she would fly away,
And another day God will give her some.
Trouble is the only way is down.
Down, down.

As strong as you were, tender you go.
I'm watching you breathing for the last time.
A song for your heart, but when it is quiet,
I know what it means and I'll carry you home.
I'll carry you home.

And they were all born in New York City tonight,
And someone's little girl was taken from the world tonight,
Under the Stars and Stripes.

As strong as you were, tender you go.
I'm watching you breathing for the last time.
A song for your heart, but when it is quiet,
I know what it means and I'll carry you home.
I'll carry you home.

Miks radioista pitää kuulua näin melankolisia biisejä..

http://www.youtube.com/watch?v=tKzN39QZuQc

Mie muistan taas sen päivän, sen äänen..Kuinka käänsin selkäni, istuin autoon, laitoin Mp3 soittimen huutamaan täysille.Ja silti mie muistan sen äänen.Kuinka elämän lanka katkesi sillä sekunnilla, maailma pysähtyi.Jussikin sanoi samaa jälkeenpäin, siis että maailma pysähtyi..Mie muistan niin hölmön asian siltä hetkeltä, istuin autossa sivuttain apukuskin penkillä ja ovi oli auki.Tuijotin ovea ja muistan sen tunteen, ei ollut enää mitään, ei yhtikäs mitään..Ja se tunne, kyyneleet loppui ja ajatus pysähtyi.Ja mie muistan kuinka mie aattelin että miun auton ovessa on rasvatahra.Aatelkaa mie aattelin RASVATAHRAA miun auton ovessa ja sitä kuinka se pitää pestä pois...Siinä kieltämättä oli jotain tragikoomista ja miuta rupes naurattamaan, noh sellanen se hysteria on..Eipä sitä kauaa kestänyt kun todellisuus löysi salakäytävän takaisin miun tajuntaan ja räjähti suoraan naamalle niinkun ikkuna joka helähtää miljooniin lasinsiruihin.Ja se tuska mikä siintä syntyi..Mie niin toivoin toisaalta että miun mieli ois pyyhkiny ne muistot pois, mutta ei..

Sillon mie itkin tunnin putkeen, ihmettelin että miten kyyneleet ei loppunu.Myö pysähdyttiin sillon huoltoasemalle kahville(tosin taisin koittaa juoda vaan jotain limpparia mutten onnistunut..)ja miun mieli taas tyhjeni, juteltiin ihan reilusti ja suoraan asiasta paikalla olijoiden kanssa.Ja tais miulla tosin sillonkin kyyneleet valua, olin melko sekaisin..

Mutta se tunne, kun päästin riimusta irti, tai mie en itseasiassa oo varma että annoinko riimunnarun ensin pois vai halasinko Pimua ensin, muistan vaan sen kun käänsin selkäni ja menin autoon.En myöskään oo varma että missä vaiheessa löin Mp3-soittimen päälle...Mutta sen tunteen muistan kun päästin Pimusta irti ja se vaan seisoi rauhallisempana kuin ikinä ennen ja sen lempeet silmät mihin katoin elämäni viimeistä kertaa.Kuinka se näytti niin luottavaiselta ja siltä kuinka se ois urheena koittanu kertoa miulle ettei oo mitään hätää.Kuinka mie kävellessäni hoin mielessäni itelleni että "älä katso taakse älä katso taakse älä katso taakse" ja mie en kattonu.Kuinka mie kiipesin autoon istumaan ja sit alkoi hysteria..Ja sen mie myös muistan kun Terhi tuli takas ja totes "nyt lähetään menee täältä", kuinka Jussi melkein juos kuskinpaikalle ja lähettiin vauhdilla.Silloin myös hoin itelleni että "älä kato peileihin älä kato peileihin älä kato peileihin...".Ja sillon mie tietysti katoin ja sydän jätti lyönnin väliin.Onneks se mies oli niin fiksu että ootti että myö päästiin lähtemään.Mie näin sen kuorma-auton peruutettuna paikalleen, kuinka lava oli laskettu mutta sitä mie en enää nähny.Mie näin kuinka se mies seisoi odottamassa kuorma-auton sisällä käsi napilla ja valmiina nostamaan..Mie oikeesti kiitän sitä miestä että se ymmärsi omalla tavallaan tilanteen ja sen tilanteen kammottavuuden miuta kohtaan..Mie en tiedä oisinko seonnu lopullisesti jos se mies ei ois oottanu
..
Ja se oli varmaan koko kesän kaunein päivä..

Enkä mie vieläkään ymmärrä että se on poissa.Miun mielessä Pimu kummittelee vieläkin.Se oli oikeesti miun elämäni hevonen.Sen persoonaa ei voinut kuvailla se piti kokea.Aina se toi miut turvallisesti kotiin vaikka yhteen joskus otettiinkin, vaikka se välillä uhmaili ei se ikinä olisi tehnyt pahaa kenellekkään..Jussi kokeili elämänsä ensimmäiset laukkapätkät sen kanssa.Ja Pimu tiesi milloin selässä oli aloittelija, se käyttäytyi tosi varovasti ja rauhallisesti aina silloin..

Kuinka miulla onkaan ikävä..


kun minä käännyin olit poissa
vain varjosi tavoitin
se minut kätteli koruttomasti
neuvoi että nousisin

kun minä käännyin olit poissa
vain varjoas hipaisin
se sinut saatteli selittämättä
kielsi että seuraisin
kun minä käännyin olit poissa, olit poissa

herään, ehkä vielä toivunkin
ja toivon joskus vielä uskonkin
se saapuu, lohtu jonka aavistin
tänään
sillä päivä se on kaunis

Selkä on ollu rikki ja työharjottelussa ollu pitkiä päiviä niin en ollu päässy hevosen selkään pitkiin(viimeeks taisin olla viikko sitten keskiviikkona).Nyt kävin kentällä(sillä oikealla)ekaa kertaa käppäilemässä.Ens kävelytin kenttää ympäri ja seuraavaksi Jussi talutti meitä vielä kierroksen.Hyvin meni:).Naapurin koirat tuli kentän laidalle ja tulin alas kun huomasin ne, hyvä että tulin koska Hilkka tuppas vähän säikähtämään.Onneks on niin fiksu että hetken tuijoteltuaan totes että "no ne on vaan koiria" ja oli kuin ei mitään:).

Tamma meni kivasti, kuunteli hyvin ja oli rauhallinen.Otin ihan perusjuttuja eli siirtymiä ja voltteja.Lopussa alkoi jo hieman nousemaan ja vähän kantamaan itteään käynnissä:).Olin tosi tyytyväinen.

Jussi myös päätti olla taiteellinen josta kuva esimerkkinä...

Selkä sanoi että poks...Pitää lähtee lääkäriin kunhan päivystys aukeaa.Jaloista katos pintatunto.

R.I.P Aatu.

Jussin isovanhempien koira.Hienoin bokseripoika <3.
Ikävä tulee eikä ilman kyyneliä tästäkään selvitty...
Ei oo enää poikaa mökinlaiturilla vastassa, ei oo enää oven takana ottamassa meitä vastaan.
Ei tuu enää miun kanssa nukkumaan päikkäreitä mökin terassille..

Eilen kävin hyvästelemässä, tais poika tietää sen..Nautti halauksista ja rapsutteluista sydämensä kyllyydestä.

...Mikä tätä kesää ja elämää oikein vaivaa...

Ryan cabrera: I will remember you

Eight years later
Time goes by fast
Got my memories
And they will last
I try to keep it simple
Cause I hate goodbyes
I try to keep it simple
By telling myself

That
I, I will remember you
And all of the things that we've gone through
There is so much I could say
But words get in the way
So, if we're not together
I will remember you
I will remember you

We're a picture
In my mind
And when I want to find you
I just close my eyes
You'll never be that far from me
So don't say goodbye
Cause you'll never be that far from me
I'm telling myself

That
I, I will remember you
And all of the things that we've gone through
There is so much I could say
But words get in the way
So, if we're not together
I will remember you

You were there when
I needed a friend
Thank you, thank you
I never told you
How much that meant
Yeah thank you, thank you

I will remember you
And all of the things that we've gone through
There is so much I could say
But words get in the way

So, I.. I will remember you
And all of the things that we've gone through
There is so much I could say
But words get in the way
So, when we're not together
I will remember
When we're not together
I will remember you

I will remember you

http://www.youtube.com/watch?v=pnqgYa88aDw

Oli kyllä niin tyylikäs maastoreissu xD.Hilkalla oli "hieman" virtaa ja suuhun ei ollu mitään tuntumaa.Alkumatkasta kuunteli miun istuntaa ja ääniapuja ihan hyvin mutta puolessa välissä lähti ekaa kertaa painamaan ohjalle, ei siis ampassut täyteen vauhtiin tai mitään mutta otti ravin ja pikkuhiljaa kiihdytti.Mie roikun selässä hihkuen että "ptruu, soo".Koitan ottaa pieniä pidätteitä, välillä myös isompia.Istunnalla koitin hidastaa ja heti tietysti katoin etten varmasti jäänyt ainankaan vetämään suusta(ravurit, You know?).Noh ei siitä oikein mitään tullut niin tulin sit selästä alas.Otettiin harjotuksia maasta ja oli ihan eri hevonen.Hyvin rauhallinen ja pysähtyi heti kun pyysin.Noh rikoin sit ratsastushousuni kun yritin kiivetä takas tamman selkään, neiti päätti että hän ei seisokkaan ja pyörittiin ympyrää kun koitin saada Hilkan paikoilleen.Noh miulla oli siis jo jalustin jalassa ja kun sain sen pois ei enää tasapaino pitäny ja tömähin polvilleen..Hilkka tuijotti miuta ihan hölmönä kun miuta vaan rupes naurattamaan :'D.Noh sit seiso tosi nätisti.Matka jatkui mutta tamma vaan kuumu entisestään.Käveli pari askelta ja sit taas kiihdytti.Tätä jatkettiin taas jonkin aikaa ja sit taas jalkauduin.Kolmannen kerran kun tulin alas en enää uskaltanu kiivetä selkään, se ois varmaan vaan vetäny tasasta ravia tallille asti.Ja kun se kerran ois siihen oppinu niin varmasti ois koittanu uudestaan.Talutin ja otin sit maastakäsin harjotuksia matkalla.Eevaeiosaa.com vauhdissa jälleen...

Ja tamman kuulemma pitäis toimia paremmin yksin maastossa kun kaverin kanssa :'D.Noh enskerralla otetaan kaveri mukaan.Anu menee huomenna Hilkalla ja vähän "läpiratsastelee".Kokeilee myös taas laukkoja.Sunnuntaina meen sit taas itse, varmaan maastoilua kokeilemaan uudestaan:).

Mut kyllä nauratti sit kun pääsin takas tallille :'D.

Kiitos ensiapukurssin miun selkä poksahti melko pahasti.Vihloo ihan pirusti...
Piti "elvyttää" sellasta nukkea ja se asento missä elvyttäjän pitää olla on kovin epämukava selkävaivaisille.Rusahti sit ihan kunnolla ja varmaan taas repes välilevy...Kiva..

Haluun siis kiropraktikolle mihin tarviin rahaa.Oon ihan tajuttoman vino, eilen katottii luokkakavereiden kanssa ruokalassa niin istunkin kokoajan ihan vinossa..Ei ihme ettei selkä oikein parane kun en pysty suoristumaan , miul on varmaan lihaskramppi selässä.Mikä taas johtuu tuosta välilevystä.Et kiva...

Tänään mentiin esteitä, tamma oli hieno mutta mie en :'D.Miun ratsastus oli ihan perseestä ja jossain vaiheessa(vaikka oltiin jo useempi hyppy otettu)niin rupesin jännittämään.Ärsytti ihan suunnattomasti ja kun jännitän rupeen kenottamaan ja kaikki menee pieleen..Hilkka tajus kuitenkin idean ja hyppäs ihan kivasti.Oli just sopivan reipas muttei kaahottanut.En vaan ymmärrä tota miun jännittämistä, se tuli ihan "ping" ykskaks ja sit miuta rupes vituttamaan se jännittäminen.Ihme että Anulla kesti hermot miun kanssa:'D.Mie tosin sanoin sille että se saa oikeesti ärähtää miulle kunnolla mut ei se sitten vissiin kehannu...Mut tosiaan Hilkka oli tosi hieno ja tuli sieltä muutama onnistunut hyppykin.Harjoteltiin siis laukkaamista eli esteen jälkeen oli tarkotus laukata, missä mie aina mokailin kun jäin jäkittämään vastaan vaikka tamman ois pitäny vaan antaa laukata...

täs ois vielä tyylikäs kuvanäyte miun könötyksestä:'D

Noh ehkä enskerralla paremmin jos vaikka ei tuota jännitystä tulis.Alkutunti meni kyllä tosi hyvin.