"tunnit toukokuun, silloin sankarisi olla sain
vaik huuhtoneet on päivät himmeet
säilyy mielessäni hetki arvokkain
sen kadotin kun sähläsin
olin lopultakin oppipoika vain
mä yritin kai liikaakin
yksin riittänyt ei sulka hatussain
mä elvistelin, leveilin mä muka lujaa elin
olin suuri suuri suu
tyhjää tynnyriä suuri eleisesti kolistelin
se yhä onnistuu
vaik kaikki muu mun onnistuiskin ehkä unohtaa
mä sua muistoistani pois en saa
vaik arkisina päivät jatkavatkin kulkuaan
mä sua muistoistani pois en saa
sut todeks taas saa muuttumaan
tai pettää silmiäni valollaan
nää tunnit toukokuun
kuin eilisen
mä muistan sen
tuon tuokion, se ohitse jo on
mut muistoissain se jatkuu aina vain
sen kauneudesta haavan silloin sain "