Rakas ystäväni tuli eilen illalla käymään ja onneks patisti mua, et hei, nyt mennään koirien kans lenkille, tuli siit sit millanen meteli tahansa... Mä siin sit koirii pukiessani olin jo valmiiks kyrpä ottas, et perkele ja vittu ja saatana, et "sä et tiedä mihin olet ryhtymässä..", mut lähin kuitenkin, en avoimin mielin.
Oltiin parikyt metrii kävelty, niin Rena oli pää auki koko ajan ja veti niin saatanasti, ja Paro aivan mahdoton. Mari sitten sano, et hei, laita sille Renalle se hihna sellai, ku oltiin aikasemmin juteltu, eli vattan alta kierros ja selän päältä "solmu". Laitoin ja siihen loppu vetäminen ja haukku. :D
Käveltiin aika paljon pitempi lenkki, mihin koirat on tottunu, ku oli kerranki mukava kävellä niijen kans! Mentiin koirapuistoon ja päästin hurjat toopermannit irti. Paro otti saatananmoisen vauhdin ja lähti kohti suurten koirien puoltaja portista sinne ja Rena perässä niin perkeleesti, niin kovaa, ku se pentu vaan osaa juosta ja suoraan sitä metalliaitaa päin! Koira meni nurin ja kiljas ja nousi ylös,ravisti päätään ja meno jatkuu.. "aha, ei kai se sit paljoo sattunu, vaik turpa edel metalliaitaa päin mennään.."...
Heitettiin kepukkaa ja leikittiin melkoinen tovi siel koirapuistos ja sit lähettiin kotio päin ja nätisti tultiinkin.. :D Ja mä kun taas ajattelin, et mä en noitten kans voi kävellä paljoo, ku ne on ihan mahdottomia.. :) mut toisin kävi. Se oli kyl 23 aikaan, et ei siel muita liikkunu, mut mitenköhän mahtaa sujua päivällä... :)
Ja entä suomi!!!! seuraavaks piekset sen ryssän... :)
Ja entä leather heaven.. :)