IRC-Galleria

HäpeänLävistämä

HäpeänLävistämä

-did something unforgivable-
Mentiin eilen 23 töihin.. Melkein heti alko sataa lunta :) oli vähän nättiä kattella lumisadetta, röökii meni siis yön aikana PALJON. Noh, tottakai alkaa "isoa" lapsettaa kun tulee hiukan lunta maahan.. Me siinä suunniteltiin Jannelle jotain lumipesu-källiä, mut en sit arvannu tehä sitä..
Marjo kävi jossain vaihees hakemas pihalta lunta, meni ja laitto sen Jannen kauluksesta sisään.. Noh, eihän se siitä tykänny..
Mentiin seuraavaks röökille, ni ihmeteltiin, et ihme ettei Janne oo tehny mitään takas... Sit katottiin, et vittu, tos menee Jannen jalanjäljet parkkiksel päin, et mitä vittua se on siel tehny...
Mentii kattoo, ni Marjon auto oli vedetty pakkauskelmulla miljoonaan kertaan ymmpäri, sellaseen sievään pikku pakettiin. :) Hieno källi.
Tästä se sit alko. Janne sano, et hän ois vetäny munki auton, mut ku ollaan kimppakyydillä, ni hän ois kas kärsiny siit, ni ei se viittiny.. Syynähän oli se et se lumipalloidea oli mun sairaan mielen tuotos, mut Marjo vaan toteutti sen.
Sit se sai yht'äkkiä päähänsä et ollaan tehty sen maksalaatikolle joku kostoisku. Eihän se sitä voinu syödä.
Mä vakuuttelin, et mul ei ollu sen lumipalon kans mitään tekemistä..

Mentiin kahville viiden maissa, ni marjo kattelee kuppiaan oudosti ja sano, et kato säki, onks sun kupis jotain.. Mä sanoin jo sit (niinku kaikki jotka tuntee mut voi jo arvata), et jos mun kupissa on jotain, ni mä vittu heitän sen roskiin. Ja olihan siellä. Niin lensi kuppi roskiin ja meni viel rikkiki. Hyvä, juodaan kertakäyttömukista sitte. Kuumat. Janne katto vähän ihmeissäään vieres...
Alettiin suunnittelee kostoiskua, mitä ei saatu toteutettua.

Mähän olin loppuyön sit niin vitutuksen partaalla, et en oikeen puhunukkaa Jannelle mitään, kui se vois tehä mun kupille jotain sellast (se oli siis kastanu sen ja kuorruttanu sen sisäpuolelt suolalla), ku mä en kert oo tehny yhtään mitään!
Sit ku lähettii töist (mullahan ei oo talvirenkaat viel alla) ni luisteltiin matka saloon ja Janne joi viel mun kultalonkeron (minkä se oli ite antanu mulle pari päivää sit).
Heitin sen kotipihaan ja siin viel rupateltiin mukavia ja munki vitutus oli jo kerenny laskee.. Sit ku tää nousee autosta ulos, se kahmasee lunta vitusti maasta mun huomaamatta ja viskaa sen mun päälle ja huutaa mennessään, et mä haen sut huomen, älä nyt suutu...!

Juu. Tiettekö (siis te jotka mut tunnette), että millä tasolla oli mun verenpaine...?
Voitte vain arvailla mitä siin kohtaa ois mittari näyttäny...
Jes. sit kotiin ja tääl on kylmä ku ryssän helvetis, olin eilen illal lämmittäny, olin saunas ja kaikkee et on kiva sit aamul tulla lämpimään kämppään nukkumaan... Olin unohtanu pellit auki takast ja voin kertoo......
Nyt tässä kirjotellessani tunnen niin suurta HÄMMENNYSTÄ (en siis edes kiukkua), että miten mä, joka aina hoitaa takan lämmityksen ja ym "tärkeet" asiat viimesen päälle istun täällä kylmässä kämpässä miettimässä, et mikä meni pieleen ja et miten mun puhelin on TAAS jääny tähän pöydälle (toinen kerta täl viikol ku unohdan sen himaan)... mä en ikinä unohtele tollasia asioita. VARSINKAAN PUHELINTA ja vielä kaks kertaa saman viikon aikana..

On Joku pistäny Jennin nupin nyt aika hyvin sekasin.. Jannen källitkään ei tunnu yhtään vittumaisilta enää, ku oon vaan niin hämmentyny taas omasta ittestäni, tunteistani ja hajamielisyydestäni... ? mitä tääl pikku nupissa tapahtuu....?

Sekaiselta tää kirjotteluki tuntuu näyttävän.. Pare mennä maate kattelemaan unia täydellisestä elämästä sielunkumppanini kanssa...

Ensin luen Hynysen kirjan loppuun. Alotin sen tänään töissä ja yli puolet oon jo lukenu. Rento duuni.

Öitä.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.