Olipa kerran Nelli joka mahallansa kelli ja hyönteisiä helli. Nelli tykkäsi katsella kuuta, mutristella suuta ja syödä jälkiruoaksi luuta. Nelli päätti lähteä maailmalle mutta joutuikin nallen alle. Nalle oli mestari sumopainissa, Nelliä tosin kiinnosti vain hissa sekä läski kissa. Mutta yllättäen nelli sumopainin voitti, joten nallella suuri koitos koitti. Piti hänen juosta rannalle ja heittäytyä mukavalle sannalle.
Nelli mitalliansa kantoi ja nallen pois antoi. Nelli ajatteli:" aivan liian vanha on, tuo nalle vallaton." Pari päivää vierähti ohi, ja Nelli senkun poikien kanssa sohi. Ikävähän siinä uskollista nalle tuli, Nellin sydän suli. Sydän oli ollut kovaa kiveä nyt siitä tuli täysin sileä. Nelli nallen haki pois, nyt ei paremmin olla vois.
runoni on omistettu nellille. <3