Joskus kuulee asioita jonka on tavallaan jo aavistanut, mutta ei ole halunnut uskoa todeksi. Se tuo pahan mielen ja vihan, mutta tavallaan sitä sitten toivoo että se pikku prinssi pääsisi turvassa omalle tähdelleen hoitamaan rakasta ruusuaan. Mutta aina jää niitä jotka surevat pikku prinssin lähtöä ja odottavat että jonain iltana kun ukkostaa, tai kun on kirkas tähtitaivas ja sudet ulvovat, niin he kuulevat pikku prinssin ja näkevät hänet vielä kerran...
*on outo olo...*