Tänään mun täytyy mennä takas Auroraan osastolle. Tai pikemminkin saan..Mä oon ollut siellä jo 30.7 asti enkä vieläkään olis valmis lähtemään pois. Huomenna olis kotiutus.. Mut en mä ole valmis. Mun mielessä pyörii vaan ajatukset siitä että kunpa mä pääsisin täältä pois. Mutta mä en löydä keinoja..mua pelottaa että epäonnistun...taas.
Mun sisällä on sellainen pahanolon möykky joka ei lähde pois.
Kaikki ihmiset on pettymyksiä. Ja yksi tärkeä ihminen mulle, ei enää välitä musta. Se sano suurinpiirtein niin suoraan..että sille olis sama olenko kuollut tai en. Ja mä en mitään pahaa sille ole tehnyt tai sanonut. Ei tääl maailmas ole mulle mitään. Mä tahdon pois. Jos mulla olis ase lähtisinkin, tai riittävästi jotain nappeja niin lähtisin. Ei se ketään liikuttaisi. Mä tahdon pois.