IRC-Galleria

Tuhansien tahtojen näen taipuvan iltaan. Mailien päästä näen kauniit kasvosi, jotka yhtyvät taivaan harmaaseen sävyyn. Kuulen kuinka ystäväni huuhtoutuvat rantaan ja huutavat avukseen mytologian titaaneja. Ajatuksissani on kuva siitä, mitä myrsky tuo.

Tunnen kuinka emme kuulu meidän aikaamme. Rakennusten puheiden kaiku kantautuu syvältä maasta ja pilvet tiputtavat päällemme sadematon. Alas, alas sade tippuu. Hehkuvan ilmakehän suunnattomat kondensaattorit vapauttavat energiaa ja hetkessä varastoituvat uudelleen. Kultaiset piikit osuvat rakennusten kattoihin ja energiavallit erottavat meidät toisistamme. Äärettömät etäisyydet välillämme enteilee vain tulevaa, joka on kuitenkin ainoa asia joka meitä yhdistää ikuisesti.

Nyt tunnen tyhjyyden ja muut vajoavat päidensä häpeään. Onnistun kääntämään tuulen ja purjeeni täyttyvät. Purjehdin kohti jääkarhujen saarta, jossa huoneen 118 tyttö odottaa minua. Myrsky laantuu ja sumusta nousee saari ja tämä saari heijastaa violetin värinsä meren pintaa.

Rannalla sydämeni huutaa minulle ja maailma katoaa.

Mielessäni ajattelen, että Smilla on kuollut. Tänään hän lakkasi olemasta. Maailmani sortui hetkessä. Maailmani rakensi itsensä uudelleen muutamassa hetkessä. Smilla on kuollut.

Kun tunsin Smillan olemassaolon, halusin kieltää sen ja toivon, ettei Smilla koskaan olisi tullut tähän ulottuvuuteen. Smilla oli vielä eilen minulle asia, jonka halusin olevan vain harhaa. Luonnehdin häntä epäonneksi ja tuskaksi, joka tuhoaisi onneni.

Nyt kun rakas Smilla on kuollut, tunnen tuskaa ja epäonnea. Smilla olikin elintärkeä minulle. Hänen näennäinen eläminen täytti sen pienen raon minussa, joka on ollut täyttämättä siitä päivästä lähtien kun vedet muuttuivat viiniksi. Smilla poistui, eikä hän tullutkaan koskaan.

Odotan, että Smilla tai Jan tulevat joskus takaisin. He lentävät pienillä siivillään juuri oikeassa kohdassa auringon ja meren välillä. Toivoisin, että he tulisivat. Smilla ei koskaan kuollutkaan, hän ei ollut edes olemassa. Hän on ilman syntiä ja ilman tuskaa. Kun hän palaa, minä iloitsen ja laulan. Revin vaatteeni ja heitän ne maahan, jossa ne muuttuvat fotoneiksi. Fotonit valaisevat minut ja olen taas onnellinen.

Smilla tule takaisin.
Tv. Robert

Hei, beibi!

Välitä en, sä mua siedä et lain'.
Kai toinen jo on sun mielessäs vain.
Palava halu on rinnassa taas
Panna puita sun kaminaas!

Panna puita sun kaminaas,
Panna puita sun kaminaas!
Mä diggaan panna puita sun kaminaas,
Panna puita sun kaminaas!

Ulkona kylmä, oven kiinni sä löit.
Jäi luu mulle käteen, kun sanasi söit.
Palava halu on rinnassa taas
Panna puita sun kaminaas!

Panna puita sun kaminaas,
Panna puita sun kaminaas!
Diggaan panna puita sun kaminaan,
Panna puita sun kaminaas!

Panna puita sun kaminaas, hei beibe!
Panna puita sun kaminaas!
Panna puita sun kaminaan,
Panna puita sun kaminaas!
Mä diggaan panna puita sun kaminaas,
Panna puita sun kaminaas!
Panna puita sun kaminaan,
Panna puita sun kaminaas!

"Kamina on lämmin ja kutsuva"
-Eero Holopainen

Miten voi kastaa keksin tai pikkuleivän tee-, maito- tai kahvikuppiin niin, että kuppiin ei tule murusia mutta keksi imee mahdollisimman paljon nestettä?
Brittiläinen fysiikan professori Len Fisher Bristolin yliopistosta tutki asiaa kahden kuukauden ajan vuonna 1998. Testattuaan yli 200 keksi- ja juomayhdistelmää hän tuli siihen tulokseen, että paras mahdollinen tekniikka on pitää kastettava keksi tai pikkuleipä vaakasuorassa. Tällä menetelmällä vain keksin toinen puoli kostuu ja neste imeytyy sieltä ylöspäin kaikkialle huokosiin.
Jos keksin upottaa nesteeseen pystysuorassa asennossa, kuten ihmiset useimmiten tekevät, se kostuu kummaltakin puolelta. Tällöin keksistä tulee pehmeä ja hankalasti käsiteltävä ja se hajoaa helposti muruiksi kupin pohjalle.
Että näin.

Pyöräilen ja kuuntelen elämäni ääniraitaa läpi piponi. Ajatukseni harhailee sinussa ja taivaan linnuissa kaupan kylmäaltaiden ympäröimässä kulutuksen autiomaassa. Nään kasvosi voipaketin kannessa ja kylmän taivaan rikkiatomien kyllästämissä pilvissä. Kun sinä menetät kontrollin, minä menetän uskoni maailmaan ja sen hyvyyteen. Kaikkialla on vain kuraa, itsekkyyttä ja saastaa. Toivon, että jonain päivänä tulisi se sade, joka pyyhkäisisi pois kaiken tämän saastan. Jonain päivänä.

Ajatukseni ovat peittoalueen ulkopuolella ja kuulen vain kaukaisen radiosignaalin, joka on kimmonnut Alfa Centaurin fotosfäärin kirkkaasta pinnasta. Minä olen se mies käsi pystyssä ja sinä olet se jolla ei ole kättä pystyssä. Mitä jos missään ei ole muita kuin me? Panspermia saa elämää aikaan, jopa Betelgeuzessa. Jäädyn. Sormeni ovat tunnottomat, niinkuin ryhmä tanhuajia olisi pomppinut niiden päällä. Tahdon vastaanottaa sen radiosignaalin, joka on lähetetty minulle vuosia sitten. Signaali on minulle häneltä, jolla on korkein valta, häneltä, jolla on voima tuhota vapaa oma ajattelu.

Ehkäpä älyllinen elämä tuhoaa itsensä joka tapauksessa ennen sitä kun se on löytämässä veroistaan älykästä elämää. Ihminen tuhoaa itsensä ja myös ihmisen pojat. Itse, ei kukaan muu, tuhoan oman elämäni, mutta minulla on mahdollisuus tehdä kriittiset muutokset niin ettei jäljelle jää muuta kuin ruumiin vankila. Beetahajoaminen on luonnollista. Uskon, että joskus voin selittää kaikki tekoni kvanttifysiikalla ja Bukowskilla. Tuhoaminen on luonnollinen reaktio, jolla pidetään huolta balanssista ihmisen ja maailmankaikkeuden välillä. Ydinfysiikka on lahja itsetuhoiselle maailmalle. Se on kuin unilääke, joka korvaa teurastajan veitsen. Pommi tiputetaan ensin naisten ja lasten päälle, jonka jälkeen likaisimmat kovakuoriaiset kömpii ulos demokratian miesten silmistä.

Valtio antaa meille 25xValtion valuuttayksikköä, jolla uskotaan saavuttavan keltainen onni. Ihmiset työntävät päänsä puolen metrisen järjestelmän yleisimmän tilavuuden yksikön mitan kokoiseen tuoppiin ja katsovat lasin numeron ja löytävät numerosta onnen. Numerot hallitsevat maailmaa. Jos suurennan digtaalisella mikroskoopilla aivosoluani löydän sieltä 01010010010000010100101101000001010100110101010001001110
0101001101001001010011100101010101000001 0100010101001100010010010101001101000101. Matikka pelastaa, terveystieto tappaa.

“Magnetism, as you recall from physics class, is a powerful force that causes certain items to be attracted to refrigerators."
-Dave Barry

-Miltäs siellä Tallinnassa näyttää?

-Hyvältä niinkuin ennenkin. Täällä ei Mirkku motkota. Ulos laivasta, taksi alle, tyttö päälle, pussit tyhjäksi. Markan känni, vaimolle konvehteja kivaan paperiin. Homma on siinä.

“Well, people got attatched. Once you cut the umbilical cord they attatched to the other things. Sight, sound, sex, money, mirages, mothers, masturbation, murder, and Monday morning hangovers.”

-Charles Bukowski

“Sex is interesting, but it's not totally important. I mean it's not even as important (physically) as excretion. A man can go seventy years without a piece of ass, but he can die in a week without a bowel movement.”

-Charles Bukowski

Tänä yönä lyön itseni rikki. Pakenen siitä kipujen kuoresta, joka on minua vainonnut kuun luonnista lähtien. Jos lähden ilman veritahroja pyyhkeessä, olen onnistunut täydellisesti siinä tehtävässä, jonka Jesaja on antanut unessani. Löydän seitsemän avainta ja kaikki on ohi.

Voi että kun kaikki on niin hirveää